Lukijoilta: Mielenterveyteen lisää resursseja

Mielenterveyden ongelmat koskettavat meitä jokaista. Erityisesti koronapandemian aikana mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet ja pahoinvointi lisääntynyt etenkin nuorten keskuudessa. Nämä ongelmat tulevat vain vahvistumaan tulevaisuudessa lieveilmiöineen, mikäli meillä ei ole rohkeutta toimia mielenterveysongelmien hillitsemiseksi.

Mielenterveyden ongelmien hinta on pahimmassa tapauksessa inhimillisestä näkökulmasta erittäin merkittävä, mitä tulee nuoriin itseensä ja heidän läheisiinsä sekä pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä erityisesti Vaasassa, mutta myös muilla paikkakunnilla, aika hoidon hakemisesta sen saamiseen venyy usein aivan liian pitkäksi. Ihmisten tuskan ja muiden haittojen torjumiseksi meidän tuleekin kohdentaa enemmän resursseja mielenterveyspalveluihin, koska jo muutamankin viikon jonotusaika palveluihin pääsemiseksi voi olla kohtalokasta.

Inhimillisen näkökulman lisäksi mielenterveys luo mittavia kustannuksia yhteiskunnalle.

OECD julkaisi vuonna 2018 tutkimusraportin, jonka mukaan Suomi pitää hallussaan mielenterveysongelmien kärkisijaa EU-maissa.

Tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöt kustantavat suomalaiselle yhteiskunnalle jopa yli 11 miljardia euroa vuositasolla — nämä kustannukset kattavat muun muassa työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot, joiden kautta myös yleinen tuotannon tehokkuus heikkenee.

Tehokas panostaminen mielenterveyspalveluihin maksaa itsensä takaisin taloudellisesti tulevaisuudessa.

Mielenterveysongelmien aiheuttamat lukuisat haitat olisivat helposti estettävissä ennaltaehkäisevällä politiikalla. On erittäin tärkeää, että jokainen ihminen saa apua riittävän ajoissa, sillä vain täten voimme torjua esimerkiksi syrjäytymistä.

Mielenterveyspalveluihin tulee tästä syystä lisätä resursseja — meillä ei ole varaa menetettyyn sukupolveen.

Frans Koivula (kok.)

Vaasa

Kommentoi