Lukijoilta: Mihin katosi valtuuston valta?

Valtuusto toki päättää talousarviosta, hyväksyy lopullisesti kaavat, valtuustoaloitteet ja eräitä muita asioita. Kaava-, aloite- ja monissa muissakin asioissa päätäntävalta usein rajoittuu käytännössä asian palauttamiseen uudelleenvalmisteluun.

Toki voi tehdä toivomusponsia samalla kun asia hyväksytään, mutta kuten nimikin sanoo, ne ovat vain toivomuksia. Kuvaavaa on ollut, että syyskaudella Vaasassa äänestettiin eniten juuri toivomusponsista.

Viime vuoden ensimmäinen kokous pidettiin vasta maaliskuun lopulla ja suunniteltujakin valtuuston kokouksia on jätetty valtuustokaudella pitämättä asioiden vähäisyyden takia.

Talousarvio tuodaan nykyään valtuustolle niin isoissa kokonaisuuksissa, ettei asiaa erikseen selvittämätön voi mitenkään tietää, mitä kaikkea mikäkin määräraha sisältää.

Budjettikirja sisältää entistä enemmän keskimääräisiä tunnuslukuja käyttäjämääristä ja vastaavasti vähemmän yksityiskohtaisia määrärahoja.

Valtuutetun pitäisi saada käsiinsä hallintokuntien omat budjetit, jotta tietäisi mistä on oikeasti päättämässä. Ei ihme, että joskus jälkeenpäin tulee tietoon joku tuntematon asia, johon budjetista on löytyvinään määräraha.

On siis alkanut tuntua, että keskeiset asiat päätetään nykyään muualla kuin valtuustossa.

Itselläni ei tässä asiassa ole mitenkään oma lehmä ojassa, koska olen valtuuston lisäksi kaupunginhallituksessa ja sitä kautta keskeisissä päätäntäelimissä. Paremminkin juuri se on avannut huomaamaan missä todellista valtaa oikeastaan käytetään.

Periaatteessahan vaaleilla valittu valtuuston pitäisi tehdä isot päätökset, kaupunginhallitus ja lautakunnat vain toimeenpanevat päätöksiä. Olen huomannut, että tätä rajaa voi soveltaa aika joustavasti.

Miten tähän on tultu?

Hallintosäännöllä budjettivaltaa on siirretty vähitellen kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille. Myös valtuustokauden alussa hyväksytty kaupungin strategia on yllättävänkin vahva ohjenuora, johon voi aina vedota mieleisensä päätöksen tueksi.

Strategia on siis valtuuston linjaus, miten päättäjät ja hallintokunnat pyrkivät edistämään kaupunkilaisten hyvinvointia.

Johtavat virkamiehet ovat alkaneet tulkita strategiaa niin, että kaikki muut ohjelmat ovat alistettuja strategialle ja näin olleen toimeenpanoa. Riittää, että nekin tulevaisuudessa hyväksytään vain kaupunginhallituksessa.

Virkamiesvalmisteluun pitäisi aina hakea edeltävä poliittinen päätös, tästäkin näyttää löytyvän nyt uutta tulkintaa missä vaiheessa luottamushenkilöt tulevat mukaan päätöksentekoon. Kaiken kaikkiaan virkamiesvaltaa on lisätty vuosien varrella merkittävästi. Pienenä yksityiskohtana oli mielenkiintoista lukea lehdestä, että uudenvuoden ilotulitusrahat oli kaiketi virkamiespäätöksellä lahjoitettu hyväntekeväisyyteen, kohteen valinta mukaan lukien.

Keskustelua on käyty ns. valiokuntamallista, joka lisäisi valtuutettujen roolia lautakunnissa, mutta näitä isoja valtasuhteita se ei muuttaisi. Valtuutettuja vain valittaisiin enemmän hallintokuntien päätöksentekoon muiden kuin ei-valtuutettuluottamushenkilöiden kustannuksella.

Strategiat laaditaan myös tulevaisuudessa, mutta niiden kirjauksiin tulee entistä tarkemmin kiinnittää huomiota.

Keskeisenä toimenpiteenä näkisin kuitenkin hallintosäännön uudistamisen niin, että lähtökohtana olisi valtuuston päätäntävallan palauttaminen sille kuuluvaan asemaan.

Jorma Kivimäki (sd.)

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Vaasa

Kommentoi