Lukijoilta: Mihin tarvitsemme maakuntahallintoa?

Kansanedustaja Paula Risikko kummasteli kolumnissaan (I-P 15.3.2020), ”mitä ihmettä pieni maamme tekee maakuntahallinnolla”. Risikon arvion mukaan syntyisi vain lisää byrokratiaa ja kustannuksia ja lähipalvelut saisivat ”kuolemansuudelman”.

Samassa lehdessä myös päätoimittaja Mantila aprikoi, miksi siirtää vain sote maakunnille. Se tosin jäi epäselväksi, mitä tehtäviä hänen mielestään olisi järkevää hoitaa aluetasolla ja mitä lähidemokratian piirissä.

Mitä maakuntahallinnolla itse asiassa tarkoitetaan? Sitä on hyvä selventää ennen tarpeellisuuden pohtimista.

Yleensä sillä tarkoitetaan hallintoa, joka on kuntien ja valtion välissä, siis alueellista hallintoa. Siitä käytetään myös nimitystä väliportaan hallinto.

Suomessa on eri ministeriöiden ohjaamaa valtion aluehallintoa, kuten ely-keskukset. Aiemmin läänit edustivat valtiota alueilla, mutta niitähän ei enää ole.

Lisäksi maassamme on kunnallisen itsehallinnon kautta muodostettua aluehallintoa. Tällaisia elimiä ovat muun muassa sairaanhoitopiirit ja maakuntien liitot.

Suomessa on jo pitkään tähdätty siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut eli sote siirretään leveämmille hartioille. Tähän pyrki Sipilän hallitus, ja sama päämäärä on Marinin hallituksella. Samaa mieltä on myös Risikko.

Marinin hallituksen linjausten mukaan soten järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille.

Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi.

Suomeen siis syntyy sote-pela-alueita. On makuasia, kutsutaanko niitä maakunniksi vai alueiksi vai piireiksi vai joksikin muuksi. Minusta ”maakunta” on kelpo sana tähän tarkoitukseen.

Kun sote-vastuu siirretään kunnilta maakunnan hoidettavaksi, tarvitaan demokraattisesti valitut päättäjät. Siis suorat alueelliset vaalit. Ja samalla syntyy se pelätty ”maakuntahallinto”.

Maassamme tuskin kukaan halua lisää byrokratiaa tai lähipalveluiden heikkenemistä. Siihen viittaamalla on helppo kääntää keskustelun kärki pois itse ydinasiasta.

Yksi hallintojärjestelmämme keskeisistä heikkouksista eurooppalaisessa mittapuussa on demokraattisen aluehallinnon puute.

Suurimmassa osassa Euroopan maita, myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, on aluetason organisaatio, jonka päättävät elimet valitaan suoralla vaalilla.

Uudelle sote-pela-maakunnalle tarvitaan suorilla vaaleilla valittu hallinto. Se tarkoittaa, että me eteläpohjalaiset saamme äänestää vaaleissa, ketkä päättävät alueemme sote-palveluista.

Auki on vielä se, liitetäänkö maakunnan liiton aluekehitykseen ja -suunnitteluun liittyvät ja muut tehtävät osaksi uutta aluehallintoa. Mielestäni se olisi järkevää. Silloin vaaleilla valitut päättäjät voisivat ohjata myös Etelä-Pohjanmaan kehittämistä.

Jonkinlainen alue- tai maakuntahallinto Suomeen on siis muodostumassa joka tapauksessa. Pääsemme vihdoin muun Euroopan tasolle tässäkin asiassa.

Muistutettakoon vielä, että Sipilän hallituksen aikana Suomeen oltiin tekemässä paljon vahvempaa maakuntahallintoa kuin nyt Marinin hallituksen aikana. Myös Risikko oli pontevasti tässä työssä mukana.

Ei kannata vastustaa väistämättömyyttä. Mutta jos asiassa hiertää vain se, että uutta aluetta nimitettäisiin ”maakunnaksi”, niin muitakin nimiä toki löytyy.

Kotimaisten kielten keskus kuitenkin suosittaa, että uusia hallintoalueita kutsutaan maakunniksi.

Pistäkäämme voimamme nyt siihen, että rakennamme yhdessä Etelä-Pohjanmaalle toimivan ja demokraattisen maakuntahallinnon.

Asko Peltola

maakuntajohtaja

Etelä-Pohjanmaan liitto

Kommentoi