Lukijoilta: Miksi eläinlääkäreitä ei ole tarpeeksi?

Viime aikoina olen saanut paljon yhteydenottoja karjatiloilta ympäri Pohjanmaata. Viljelijät ovat vaikeuksissa, koska eläinlääkäriä ei tahdo millään saada paikalle, kun hevonen syö itsensä ähkyyn tai lehmän poikimisessa tulee ongelmia keskellä yötä.

Suomalaisen kotieläintalouden hyvä laatu ja maine perustuu eläinten hyvinvoinnin korkeaan tasoon ja sen ylläpito ei onnistu ilman eläinlääkäreitä. Ongelma on sama kaikkialla maassa.

Eläinlääketieteellisen aloituspaikkoja on lisätty reilusti. Lisäksi moni suomalainen opiskelee alaa Virossa. Tänne tulee myös hyviä eläinlääkäreitä muista EU-maista, Venäjältä ja Virosta.

Jos ongelma ei ole siinä, etteikö koulutettuja työikäisiä ihmisiä olisi, niin missä se sitten on?

Vastaavasti monilla alueilla on pulaa perusterveydenhuollon ja hoiva-alan työntekijöistä. Kätilöjä ei tahdo riittää synnytyssairaaloihin, eikä remonttimiehiä riitä korjaamaan taloja. Terveydenhoitajat ja vanhustenhoidon työntekijät uupuvat työnsä alla.

Hallitus on kyllä saanut aikaiseksi vanhustenhoidon työntekijämitoituksen, mutta mitä sillä tekee ilman hoitajia? Entä mitä hyötyä on oppivelvollisuusiän pidentämisestä tai varhaiskasvatuksen työntekijämitoituksesta ja koulutusvaatimusten nostosta, jos opettajia ei ole?

On niin kovin helppoa tehdä päätöksiä, kun jonkun muun täytyy tehdä ne työt.

Ongelma ei silti ole nykyhallituksessa, vaikka hallituksesta onkin kuulunut kummallisia näkemyksiä taloudesta ja työstä.

Juuret ovat paljon syvemmällä, pitkäaikaisessa hyvinvoinnissamme ja siinä ajatuksessa, että elämän pitäisi aina olla leppoisaa ja tasaista. Keneltäkään ei oikein saa odottaa mitään ja julkinen valta – eli viime kädessä aina joku muu – tarjoaa turvan ja kaikki palvelut.

Meillä on yhä enemmän oikeuksia, ja yhä vähemmän velvollisuuksia. Kuka tämän kaiken pitää yllä? Joku sen tekee. Joku muu.

Miksi eläinlääkäreitä ei ole tarpeeksi?

Miksi joku ei halua nukkua puhelin vierellään, toivoen, ettei tänä yönä lehmä alkaisi poikia toisella puolella maakuntaa?

Miksi joku haluaisi opettajaksi, sairaanhoitajaksi tai kunnaneläinlääkäriksi, kun leivän voi saada helpommallakin?

Osittain kyse toki on ikäluokkien pienenemisestä. Ei vain ole ihmisiä. Mutta, kuten eläinlääkäriesimerkki osoittaa, kyllä niitä ihmisiä olisi.

Tervetuloa siis jokumuu-maahan, missä työt tekee aina se kuuluisa joku muu! Eivät ne työt siitä tietenkään mihinkään katoa, lopulta ne vain jäävät tekemättä.

Kyse ei ole työajasta. Suomalaisten viikkotyöaika on paljon lyhyempi kuin ennen.

Kehitys on pääosin ollut hyvää. Ajatukset 70-tuntisesta työviikosta ja työn sankareista saavat jäädä Neuvostoliittoon.

Kenenkään ei kannata tehdä töitä yli voimiensa. Mutta jos aivan kriittisillä hoito- ja opetusaloilla työntekijät uupuvat, eivätkä nuoret enää hakeudu käytännön aloille, ihan tavallisiin ammatteihin, jokin on pielessä.

Työskentelin itse vuosia turvallisuusalan yrittäjänä ennen eduskuntaan tuloa.

Kansanedustajista onneksi yhä enemmistö on ihmisiä, jotka ovat tehneet elämässään muutakin kuin suunsoittoa ja moraaliposeerausta. Ammatti ja työkokemus ovat hyvä perusta myös uralle politiikassa.

Kannustaisin nuoria olemaan rohkeita, opiskelkaa ammatti, tai vaikka pari.

Elämä ei ole aina kivaa, eikä edes turvallista. Mutta kyllä pääsääntöisesti ja varsinkin pidemmällä tähtäimellä työn tekeminen ja uuden oppiminen on hyvin palkitsevaa.

KD:n kansanedustaja Luodosta

Kommentoi