Lukijoilta: Miksi nuoret eivät riitä

Piia Yli-Heikkuri kirjoittaa 29.4. ”Viesti nuorille: Sinä riität”. Ihan täyttä höpö-juttua. Itse päädyin yliopistoon ihan omasta tahdostani ilman opinto-ohjaajan ohjausta ja valmistuin hyvin arvosanoin maisteriksi. Akateemisten työpaikkojen kamppailu on kuitenkin kovaa, joten olen hakenut myös Yli-Heikkurin mainitsemia ”duunaritöitä” ja matalapalkka-alojen tehtäviä.

Yhteenkään hakemaani työhön minua ei ole valittu, saati haastateltu. Hakemuksia on useita kymmeniä, ellei pian jo satoja. Kaikki työ ei siis todellakaan tunnu olevan arvokasta. Voisiko joskus työnantaja edes paljastaa, miksi omat kykyni tai haluni eivät riittäneet kyseiseen paikkaan?

En tiedä, mitä yläasteen opinto-ohjaajat nykypäivänä painottavat, mutta ei se heistä ole kiinni, jos työnantaja ei tahdo nuorta palkata. On myös valheellista väittää, että merkittävä osa nuorista hakeutuisi lukioon. Aamulehti kirjoitti jo vuonna 2017 (30.3.), että lukion suosio on laskenut 1980-luvulta alkaen ja vuonna 2017 enää 46 prosenttia laittoi lukion ensimmäiseksi vaihtoehdoksi toisen asteen haussa. Eli enemmistö nuorista hakeutuu jo nyt ammatilliseen koulutukseen.

Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan juuri toisen asteen käyneitä oli helmikuussa 2020 työttömissä kaikista eniten. Toisen asteen koulun käyneitä työttömiä oli lähes yhtä paljon kuin muiden koulutusasteiden työttömiä yhteensä. ”Duunariammatteihin” on ainakin koulutusmäärien puolesta imua ja työttömiä osaajia valmiina, mutta työtä ei tunnu silti kukaan saavan. Missä on vika, ettei nuorta ammattilaista palkata?

Voisi jopa arvioida, ettei ammatillinen koulutus ei siis riitä työelämässä. Ammatillinen koulutus ei takaa töitä eikä turvaa tulevaisuudessa. Mutta korkeakoulutus ja sen tuomat taidot saattavat näin tehdä.

Itse olisin valmis työskentelemään kiinnostavissa matalapalkkatehtävissä, vaikka alipalkattunakin, mutta sekään ei auta. Ikävämpiäkin töitä olen valmis tekemään ja olen niitä hakenutkin, mutta työstä pitäisi maksaa palkka, jolla elää. Onko vika aina työnhakijassa?

On ihan turhaa puhua työntekijäpulasta, jos kukaan hakeneista ei kelpaa edes duunarihommaan. Ei ihme, että suomalaiset hakeutuvat yhä enemmän töihin ulkomaille, jossa koulutusta arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollinen palkka.

Puhumme siis paradoksista, jossa yhtä aikaa sanotaan, että ammatillinen koulutus on tärkeä ja sitä tarvitaan sekä sen työntekijöistä on pulaa. Samalla kuitenkin merkittävä määrä ammatillisen koulutuksen hankkineita suomalaisia on ilman työtä. Edes korkeasti koulutettu ei kelpaa työhön, jossa hakijoista on pulaa.

Vika on jossain muualla kuin nuorten asenteissa koulutusta kohtaan tai koulujen opinto-ohjaajissa. Olisiko työnantajien myös aika katsoa peiliin?

Ville Lopperi

akateeminen työtön

Seinäjoki

Kommentoi