Lukijoilta: Ministeriön selvitys Suomen talouden tilasta jäi suutariksi

Valtiovarainministeriö julkaisi 8.2. selvityksen Suomen talouden kehityksestä ja sen uhkakuvista. I-P kommentoi selvitystä tuoreeltaan pääkirjoituksessa 9.2., mutta keskittyi vain siihen, että selvityksen mukaan Suomeen pitäisi saada lisää ammattitaitoista ulkomaista työvoimaa. Selvityksen sisällöstä suurin osa jäi kuvaamatta.

Selvitys on tyly Suomea kohtaan erityisesti viimeisten 10 vuoden osalta. Edellinen vuosikymmen nimetään menetetyksi. Viime vuosikymmenellä hallitusvastuuta kantoivat kaikki tämänhetkiset eduskuntapuolueet – mikä enemmän, mikä vähemmän. Niillä kaikilla kuitenkin on peiliin katsomisen paikka.

Selvityksen ehkä ei ollut tarkoitus yksityiskohtaisesti ehdottaa parannuksia koulutus-, työvoima-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaan, mutta sen vuoksi se mielestäni jäi suutariksi.

Koulutuksen parantamisesta selvitys mainitsi esimerkkinä saksalaisen oppisopimuskoulutuksen. Se on varmasti ihan kokeilemisen arvoinen asia, mutta tuskin ratkaisee paljonkaan. Selvitys kuvaa, että Suomessa nuorten aikuisten (25–34-vuotiaat) koulutustaso on heikompi kuin vertailumaissa. Ero tasoittuu 35–44-vuotiaissa. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että suomalainen AMK- ja yliopisto-opiskelija on aloittaessaan 24-vuotias ja valmistuessaan noin 30-vuotias. Muissa maissa korkeakouluopinnot suoritetaan viisi vuotta nuorempana.

Kannustimia opintojen nopeampaan aloittamiseen ja valmistumiseen pitäisi siis ehdottomasti lisätä.

Työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisongelmaa selvitys suosittelee ratkaisemaan parantamalla työvoiman liikkuvuutta ja asuntotuotantoa. Aktiivisista työvoimatoimista selvitys ei maininnut juuri mitään, vaikka juuri niissä Suomen ja selvityksen ihannemaa Tanskan ero on kuin yöllä ja päivällä. Tanska satsaa työttömien työllistymiseen rahallisia ja inhimillisiä voimavaroja moninkertaisesti Suomeen verrattuna.

Elinkeinoelämä on investoinut 2010-luvulla tutkimukseen ja tuotantoon vain noin puolet siitä mitä edellisellä vuosikymmenellä. Investointilaman ratkaisuksi selvityksellä ei ollut juuri mitään annettavaa. Kun ilmastonmuutosta hillitään, energiaa säästävä ja uusiutuvaa energiaa tuottava teknologia olisi luonnollinen investointikohde runsaasti energiaa käyttävässä maassa. Myös terveysteknologia on Suomessa edistynyttä.

Ulkomaista työvoimaa aivan ilmeisesti tarvitaan Suomessa, jos hyvinvointivaltio aiotaan säilyttää. On kuitenkin turha toivoa, että parhaat asiantuntijat ja työntekijät tulisivat tänne, jos suhtautuminen koulutukseen ja innovatiivisuuteen on niin leväperäinen kuin se on ollut viimeiset 10–15 vuotta.

Kaikkiaan selvitys on tarpeellinen ravisteluherätys, mutta jos huudetaan ”Liemessä ollaan!”, eikä tarjota kunnon ulospääsyä, ollaan yhä vain liemessä.

Karri Helin

Seinäjoki

Kommentoi