Lukijoilta: Mitä tehdään ylijäämäihmisille?

Ennusteen mukaan tulee noin 30-50 prosenttia suomalaisista olemaan työttöminä tai pätkätöissä ”puuhastelemassa”, noin 20-30 vuoden päästä. Keitä nämä kaikki ylijäämä ihmiset tulevaisuudessa ovat? Työ on perinteisesti ollut suomalaisille paitsi taloudellinen turva, myös keskeinen sosiaalisten suhteiden ylläpitäjä.

Työttömyys koskettaa etenkin nuoria, joiden täytyy pinnistellä lujasti ansaitakseen samanlainen elintaso kuin aiemmilla sukupolvilla. Samaan aikaan joka kymmenes 20–24 -vuotiaista on vaarassa syrjäytyä. Alueiden kehityksen erilaistuminen aiheuttaa syrjäytymistä. Nuoret muuttavat kaupunkeihin ja maaseudun väestö vanhenee samalla kuin palvelut maalla heikkenevät. Tulevatko heistä ylijäämäihmisiä, vai miten palvelut saadaan heille turvattua?

Robotit ja automaatio hoitavat yhä enemmän tulevaisuudessa tuotannolliset työt, jos Suomessa ylipäätään mitään enää valmistetaan vuosien päästä. Tuotanto, automaatio ja investoinnit tapahtuvat jo nyt pääasiassa muualla kuin Suomessa ja muutosvauhti sen kuin kiihtyy, osaamista tietoa/taitoa viedään halvempiin tuotantomaihin, suomalaisella verorahalla.

Teollisen laajasti työllistävät työpaikat häviävät Suomesta, mikä on hidastanut työllisyysastetta. Sama kehitys näyttää koskevan myös palvelusektoria, sitä joka bruttokansantuotteeseen lasketaan ja johon nykypuolueet siksi myös tulevaisuuden toiveensa perustavat.

Talouskasvu ei ole Suomellekaan kestävä ratkaisu ihmisten ja yhteiskunnan ongelmiin. On aika turha näperrellä eläkeiän nostojen ja ikuisen tehostamisen parissa, kun todella perinpohjainen muutos on tarpeen ennemmin tai myöhemmin. Muutos, joka koskee taloutta rahaa, työtä, jakamista ja koko ihmisen elämänkaarta. Yksi keskeinen osa muutosta on ihmisen arvon nostaminen takaisin yli rahan.

Aika näyttää, ryhtyykö jokin uusi poliittinen ryhmä ajamaan juuri tämän suuren kansanryhmän asioita. Taipuvatko nykyiset puolueet, elinkeinoelämä ja ay-liike vastaamaan väistämättömästi muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin, muuttamaan tulonjakoa ja työtä laajemman sosiaalisen pääoman ylläpitämiseen, askeleita kohti laajamittaista hyvinvointivaltiota, joka kansantaloudellisesti olisi kestävä kehitys. Kuka/ketkä tulevat tekemään jotain ”ylijäämäihmisillä”? Nuo ihmiset itsekö, vai jäävätkö he passiivisina odottamaan, että joku muu tekisi heille/heillä jotakin?

JAIRI PALONEN

Kokkola

Kommentoi