Lukijoilta: Mitä veteraanit tästä sanoisivat?

Parin viime vuosikymmenen aikana on palautettu veteraanien – miesten ja naisten – kunniaa. On puhuttu siitä, mikä nykymenossa ei ole veteraanien hyväksymää.

Sodan syttyessä suomalaiset olivat kohtuullisen yksimielisiä isänmaan puolustamisen tärkeydestä. Isänmaallinen julkinen puhe oli vahvaa, mutta velvollisuuden täyttämiseen oltiin valmiita ilman suuria sanojakin. Sotaan lähtijä saattoi ymmärtää riskin kuolla tai haavoittua. Peloista huolimatta velvollisuus täytettiin. Yhteinen hätä yhdisti ja meni yksilön tuntemusten edelle.

Maailmanlaajuinen pandemia kulkee rajoista välittämättä. Koronaan voi kuolla tai saada pitkäaikaisia jälkitauteja. Pandemian vuoksi on lain nojalla rajoitettu yksilön vapauksia ja monien tulot ovat romahtaneet. Määräysten lisäksi on suosituksia, jotka haittaavat vanhojen ja nuorten elämää.

Sodanajan Suomeen verrattuna suhtaudumme paljon kielteisemmin yksilönvapauden rajoittamiseen. Poliittisesti ei ole mahdollista määrätä niin tiukkoja koronarokotuksia, kuin lääketieteen näkökulmasta voidaan esittää. Tiukka kieltolaki ei toimi viinan eikä koronan kanssa.

Kaikkeen hoitoon – lääketieteelliseen ja kansanperinteen mukaiseen – liittyy haittavaikutuksia. Kun ostaa apteekista lääkkeen, voi paperilta lukea listan ko. lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista.

On väärin verrata lääkkeen tai hoidon haittavaikutuksia saaneita terveiden ryhmään. Pitää verrata sairastuneiden ryhmään, jota ei ole hoidettu. Millaisia haittavaikutuksia seuraa hoitamattomasta sairaudesta verrattuna hoitoa saaneisiin sairastuneisiin? Tavallinen nuhakuume voi hoidettuna kestää viikon ja hoitamattomana 7 päivää. Vakavammissa taudeissa suhde on erilainen.

Koronarokotuksessa on kyse riskien hallinnasta. Rokotuksesta voi saada oireita, rokottamaton voi saada taudin vakavan muodon tai levittää sitä muihin, jotka sairastuvat vakavasti.

Suuri rokotekattavuus parantaa yhteistä hyvää merkittävästi enemmän kuin rokotuksesta aiheutuvat sivuvaikutukset. Riski kannattaa siis ottaa yksittäisen ihmisen ja yhteisen hyvinvoinnin kannalta katsoen.

Veteraanejakin ajatellen rokotteen ottaminen on isänmaallinen teko. Sota oli silloin eläneille melkoisesti suurempi riski kuin koronarokote meille. Voisiko veteraanien esimerkkiä seuraten haastaa kaikkia toimimaan nykymaailmassa yhteisen hyvän puolesta?

Jussi Lilja

Lapua

Kommentoi