Lukijoilta: Miten Suomi nousuun?

Suomen bruttokansantuote ei ole missään finanssikriisissä kautta Suomen historian pudonnut yhtä alas kuin nyt koronan aikana. Nykyinen hallitus on kuitenkin hoitanut kriisiä tehokkaasti ja toimet ovat olleet maailmanlaajuisestikin vertailtuna erittäin hyviä. Myös presidentti Halonen otti kantaa siihen, kuinka nuorten naisjohtajien käsissä on päästy parhaisiin tuloksiin kriisinhallinnassa näinä äärimmäisen vaikeina aikoina.

Nyt Suomen on onnistuttava talouden elvytystoimissaan, ja oltava siten houkutteleva kohde ulkomaisille investoinneille. Maailmanlaajuisesti Suomi nähdään vakaana yhteiskuntana, jossa luotetaan normeihin, osataan ennakoida, työvoima on osaavaa ja kriiseihin reagoiminen on maailman parasta.

EU:n palautumis- ja elpymissuunnitelmassa korostuu kaksisuuntainen liike. Ensiksi meidän täytyy elvyttää omaa talouttamme ja toiseksi kansainvälisten markkinoiden pitää elpyä. Olennaista on jatkaa rakenteellisten uudistusten tekemistä, esimerkiksi rakentamalla laadukas sote-ratkaisu. Rahaa ei pidä roiskia mihin sattuu, vaan tarvitaan tarkkaa taloudenpitoa, panostusta teknologiaan, koulutukseen ja laadukkaisiin palveluihin.

Nyt tarvitaan rohkeita ja rakenteellisia muutoksia. On selvää, että helppoja ja kaikkia asioita ratkaisevia malleja ei ole olemassakaan, mutta jo hyvillä ja laadukkailla rakenteellisilla malleilla kehitetään Suomea ja Lapuaa eteenpäin. Ilmaista rahaa ei tipu taivaasta.

Maakunnallisesti on luotava laadukas sote, jossa myös korjataan rakenteita. On rakennettava varhaiskasvatuksen, koulun ja sote-palveluiden yhteistyö lapsen ja perheiden kokonaisedun mukaiseksi. Toiminnan laatu ja keskipiste pitää olla siellä, missä lapset ovat. Kun lapsi menee varhaiskasvatukseen ja kouluun, tulee hänen saada sitä kautta moniammatilliset yhteistyötahot kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Lapsen oma varhaiskasvattaja tai opettaja on tässä avaintekijä. Lasta ja perhettä ei pidä pompotella luukulta toiselle ja seisottaa jonoissa, vaan kokonaisuuden on oltava saumaton ja koko lapsen toimintaympäristö on toimittava yhteistyössä.

Sote-uudistuksen ei pidä antaa laskea palveluverkon ja palveluiden tasoa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun moniammatillista yhteistyötä pitää kehittää edelleen ja rakentaa toimialojen välistä yhteistyötä sote- ja sivistyspalveluiden välillä.

Koko kuntatalouden pidon ensisijainen edellytys on, että toimintaa pystytään jatkuvasti kehittämään. Tiukassa taloustilanteessakin pystytään paljon parempaan, kun järkeistetään ja nykyaikaistetaan rakenteita toimialojen välisellä yhteistyöllä ja johtamisen kehittämisellä. Monet kaupungin palvelut panostavat lasten ja nuorten hyvinvointiin tahoillaan. Yhteistyöllä saataisiin enemmän etuja paljon halvemmalla.

Vahvoilla ja laadukkailla palveluilla rakennetaan hyvinvointia ja koulutusta, jotka ovat toiminnan perusta. Työllisyyttä edistetään rakentamalla yritys- ja koulutusyhteistyötä. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan avarakatseisuutta ja avoimuutta katsoa tulevaan. Tiivistä yhteistyötä on tehtävä paikallisesti ja maakunnallisesti. On myös muistettava, että Lapua ei ole irti maailmantalouden kehittymisestä vaan keskinäisriippuvuudessa Euroopan ja muun maailman kanssa. Todellinen talouden nousu alkaa vasta, kun pandemia hellittää kaikkialla maailmassa.

Laajan yhteistyön ohella on tärkeää arvostaa myös paikallisia vahvuuksia. Panostukset arkeen ja ihmisten lähiympäristöön ovat entistä tärkeämpiä. Hyvinvointia voidaan lisätä arkeen pienillä asioilla, kuten lähiliikuntapaikoilla, kulttuuri- ja kirjastopalveluilla, toimivilla peruspalveluilla.

Nämä kaikki ennaltaehkäisevät myös sosiaalisia ongelmia. Yhteen hiileen puhaltaminen on ollut vahvuutemme ennen ja se tulee olemaan sitä myös pandemian jälkeisessä ajassa.

Tanja Norrena

kasvatustieteen maisteri, neljän lapsen äiti Lapua

Kommentoi