Lukijoilta: Myrskytuhojen korjaaminen Ämmänmäellä

Matti Kyröläinen oli huolissaan ja kyseli Ilkka-Pohjalaisessa 14.1., onko Ristinummen Ämmänmäen alueella Vaasan kaupunki huomioinut alueen lahopuujatkumon, kääväkäslajit sekä liito-oravien kohteet korjatessaan talteen kaupungin veronmaksajien puutavaraa pahasti kärsineiltä Aila- ja Topi- myrskyjen myrskytuhoalueilta.

Kaupungin metsurit sahasivat loppusyksyllä useita päiviä myrskyjen kaatamia, katkenneita, juuristoltaan revenneitä ja kallistuneita sekä viereisiin puihin nojaavia konkelopuita Ämmänmäen metsäalueelta kuntoilureittien reunamilla.

Paikoitellen rajut myrskytuulet olivat kaataneet ja tuhonneet puita kymmeniä samassakin kohteessa ja oli syntynyt puuttomia alueita, joissa puusto oli maassa ristissä päällekkäin.

Myös kuntopolun valaisinkaapelit, valaisimet sekä valaisinpylväät olivat rikki ja maassa monin paikoin.

Metsien myrskytuhovaurioiden korjaaminen ja selvittäminen ovat työturvallisuuden puolesta manuaalisesti miesvoimin suoritettuna erityisen riskialtista, mutta onneksi kaupungillamme on vielä erittäin ammattitaitoisia metsäammattimiehiä, jotka on koulutettu paitsi turvalliseen työskentelyyn, niin myös ympäristöasioiden hallintaan. Ristinummen myrskytuhoalueella tarvittiin metsäammattimiesten jälkeen vain traktori kuormaimineen, joka kuljetti sahatun puutavaran kuntorataa pitkin tienvarteen, sekä urakoitsija traktorin ja henkilönostimen avulla uusimaan katkenneet valaisinpylväät sekä valaistuksen.

Kaikkiaan kaupungin metsissä myrskyvahinkokohteita, joilla kaatuneita puita oli paljon, syntyi syksyn myrskyissä useita kymmeniä kohteita, yhteensä noin 3 000 kiintokuutiometriä, joista maapuiksi lahoamaan jää satoja kuutioita.

Vaasan kaupungilla sekä sen Viheralueyksiköllä on täysin selvänä tiedossa Ristinummen Ämmänmäen kaavamerkintä (luo) ja alueen luontoarvot sisältäen, liito-oravien elinpiirit. Mutta juurikin tämän vuoksi myrskytuhojen korjaaminen ja lähimetsän turvalliseksi tekeminen suoritettiin ammattimiesten toimesta manuaalisesti.

Lisäksi kyseisen kohteen luo- alueelle on jätetty suuret määrät uuttakin lahopuuta monimuotoisuutta turvaamaan. Alueen normaaleista hakkuutoimenpiteistä on pidättäydytty jo vuosia.

Ikävää on vain, ettei luontoäiti myrskyissään välitä kaavamääräyksistämme tai muista luvista, vaan kaataa suuriakin määriä puustoa, jotka ovat liito-oravien ja lahonneiden puiden kääpälajiston elinpiiriä.

Matti Kyröläinen esittää mielipidejutussaan (14.1.) virheellisesti, että kuluneen syystalven aikana Ämmänmäen alueella on tehty koneellisia hakkuita ja että korjuukoneella hakattu lähes puolen hehtaarin hakkuuaukko. On kohtuutonta syyllistää kaupunkia ja esittää vääristeltyjä olettamuksia faktoina.

Vaasan kaupungilla olen työskennellyt nyt 36 vuotta viherpuolella, eikä tuona aikana ole milloinkaan ollut Ristinummen Ämmänmäen luo-alueella hakkuukonetta, enkä hakkuuaukkoja tekemässä.

Väitän tuntevani kyseisen metsäalueen, luonteen ja kehityksen kohtuullisen hyvin, metsän jossa olen hiihdellyt ja lasketellut jo lapsena 1960-luvun lopulla, jolloin Melaniemen ja Teeriniemen omakotialueita ei ollut olemassakaan ja Ristinummen lähiöalue oli pääosin rakentumatta.

Vaasan kaupunki ei ole niin ajattelematon eikä nykyäänkään niin varakas, että voisimme vain katkaista ja jättää kaikki kaatuneet puut metsissämme kehittymään lahopuiksi, myös valtakunnallisen (MMM) hyönteis- ja sienituholain 3. ja 6. pykälä kieltävät ja rajoittavat tällaista toimintaa.

Ristinummen luo-suojelukaavamerkinnällä oleva metsäalue on kasvupaikaltaan sekä metsätyypiltään puolukkatyypin kuivahkoa ja karua kuivaa kangasta, jossa valtapuusto on iältään erittäin vanhaa kasvunsa lopettanutta tai lopettelevaa, harsuuntunutta (neulaskatoa), sekä lahoavaa puustoa.

Kun alue sijaitsee myös selvästi korkeammalla ympäröivään maastoon nähden, jokainen voi maalaisjärjelläkin päätellä, että tuulet ja lisääntyvät myrskyt tulevat katkomaan ja kaatamaan harvenevaa iäkästä metsää hyvinkin useita kertoja.

Timo Jousmäki

Vaasan kaupungin viheraluepäällikkö

Kommentoi