Lukijoilta: Näin asiat oikeasti ovat ”turkispuheessa”

Animalian Kouvolan yhteyshenkilö Pauliina Klemola kritisoi (Pohjalainen 14.1.) Vaasan kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Aatu Puistoa ”Turkispuhe hakoteilla” -kirjoituksesta (Pohjalainen 10.1.).

Minä taas kritisoin Pauliina Klemolaa yksipuolisista tai virheellisistä väittämistä. Klemola olisi voinut myös kertoa järjestötaustansa turkiselinkeinon vastustajana.

FIFUR ja suomalaiset tuottajat lähtivät itse kehittämään turkisalan kattavinta sertifiointiohjelmaa vuonna 2005, koska sitä ei olisi tehnyt mikään muukaan toimiala tai viranomainen tuottajien puolesta. Näin ovat tyypillisesti syntyneet muidenkin toimialojen standardit ja sertifioinnit: halusta kehittää toimintaa ja varmistaa vastuullisuus.

Suomalainen turkistilasertifiointi sekä Euroopan komission 2019 tunnustama WelFur-turkiseläinten hyvinvointiohjelma täydentävät lainsäädäntöä. EU ei tunnusta mitään ”pilipalijärjestelmiä”. Sertifiointiin ja WelFuriin kuuluvat tila-auditoinnit tekee ulkopuolinen yritys, jonka osaomistajana FIFUR kyllä on, mutta tämän yrityksen pätevyys on varmistettu edelleen ulkopuolisella toimittaja-arvioinnilla.

Sertifioinnin laadukkuudesta kertoo se, että sertifiointi oli perusteena FIFURin ja sen jäsenyrittäjien Euroopan komissiolta saamaan vähintään 30 vuoden suomensupin tarhauslupaan.

Enemmistö suomalaisista, 53 %, tukee kotimaista, sertifioitua turkiskasvatusta. Tulos ilmeni Taloustutkimuksen FIFURin toimeksiannosta tekemässä kevään 2019 väestökyselyssä. FIFURin teettämissä väestökyselyissä kannatuksemme on vaihdellut 46–65 %:n välillä vuosina 2009–2019.

Tietojemme mukaan myöskään Tanskassa ei käydä todellista keskustelua minkinkasvatuksen kieltämisestä. Yksittäisiä mielipiteitähän voi heittää. Turkistalous on erittäin merkittävä ala molemmissa maissa ja elinkeinolla on selvä tuki.

Vaate- ja materiaalituotannon ympäristökuormituksia voi laskea monella eri mittarilla ja kaikki tekeminen kuormittaa. Aito turkis pärjää elinkaarivertailussa. Turkis on tutkitusti kestävä, vuosikymmeniä käytettävä, uudelleen muokattava ja biohajoava materiaali. Klemolan mainitsemista vertailumateriaaleista – kenties pikamuotia – jää jälkeen mm. mikromuovijätettä.

Turkisalalla tiedämme vahvasti, että pikamuotikrääsän vastapainoksi kuluttajat arvostavat aitoja luonnonmateriaaleja.

Lisäksi täytyy muistaa, että Suomen turkisala tuo vuosittain satojen miljoonien eurojen vientitulot ilman tuotantotukia ja työllistämme suoraan liki 5000 ihmistä. Kiertotaloutta toteutamme mm. puhdistamalla vesistöjä fosforista rehukalastuksella, kierrättämällä lannan ravinteita ja tuottamalla siitä mm. biokaasua.

Olli-Pekka Nissinen

viestintäjohtaja

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto FIFUR

Kommentoi