Lukijoilta: Nuorten hätään on herätty

Kaikki nuoret eivät voi hyvin. Tämä näkyy paitsi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien määrän kasvussa, myös viime viikkoina järkyttäneissä nuorten huumekuolemissa. Tapaukset ovat järkyttäviä ja äärimmäisen raskaita omaisille.

Päihteillä ja mielenterveysongelmilla on molemmin suuntainen yhteys: päihteitä voidaan käyttää pahan olon turruttamiseen, mutta samaan aikaan päihteiden käytön on todettu myös aiheuttavan huomattavia masennus- ja ahdistusoireita.

Nuorten kasvava pahoinvointi on ongelma, johon puuttuminen on ennen kaikkea inhimillisesti välttämätöntä. Mielenterveydellisistä ongelmista on tullut suomalaisten kansantauti, ja ne ovat myös yleisin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Ahdistuksen, masennuksen ja uupumisen ongelmat eivät koske vain nuoria – 2019 mielenterveyden häiriöt olivat jo yleisin syy sairauspoissaoloihin työelämässä.

Parempi apu ja hoito näihin ongelmiin näkyisi siis myös työelämässä ja työllisyydessä.

Syitä pahoinvoinnin taustalla on yhtä useita kuin pahoinvoivia ihmisiä: hektisen elämän aiheuttama uupumus, ongelmat perheessä ja ihmissuhteissa, käsittelemättä jääneet tunteet ja paha olo, yhteiskunnan asettamat suoritus- ja ulkonäköpaineet, kiusaaminen ja henkinen tai fyysinen väkivalta.

Ongelmat kotona, työpaikalla tai koulussa heijastuvat muille elämänaloille ja voimat voivat loppua keneltä tahansa.

Erityisen huonosti kuvioon sopii mentaliteetti, jossa apua ei pyydellä.

Helpointa mielenterveyden ongelmiin olisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Harmittavan usein ongelmiin saa ensimmäisen kerran apua vasta sairaalan osastolla.

Moni on saanut toimivan avun kevyemmin ns. lyhytterapioista, joissa muutama tapaaminen ammattilaisen kanssa saattaa ehkäistä vuosia jatkuvan hoidontarpeen. Islannissa nuorten harrastustakuu ja yhteistyö koulujen, seurojen ja perheiden välillä laski nuorten huumekokeilujen määrän Euroopan kärkisijoilta lähes nollaan.

Marinin hallitus on ottanut mielenterveyden edistämisen yhdeksi pääasiakseen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Valmisteilla olevan hallituksen mielenterveysstrategian painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Ohjelmassa ja sen toimissa pääajatuksena on se, että mielenterveys rakentuu arjessa.

Nuorten elämässä koulu on merkittävä osa arkea. Siksi hallitus etsii keinoja vakiinnuttaa kouluympäristöön keinoja puuttua varhaisessa vaiheessa yleisimpiin mielenterveysongelmiin.

Nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottava terapiajakso tukee tehokkaasti lievissä mielenterveysongelmissa, ja samalla erikoissairaanhoidon resursseja säästyy vakavampiin tapauksiin.

Myös päiväkotien ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämisen yhtenä tavoitteena on, että lasten kanssa työskentelevät aikuiset voivat keskittyä perustyöhönsä ja toisaalta voivat huomata paremmin oireet lasten käytöksessä. Islannin mallista otetaan mallia ennaltaehkäisyyn.

Kouluterveyskyselyn perusteella huumeita on yhä helpompi saada. Tähän on puututtava erityisesti suuntaamalla poliisin voimavaroja rajat ylittävään ja verkossa tapahtuvaan huumekauppaan.

Tavoitteena on oltava, etteivät ongelmat ajaudu ylipäätään niin pitkälle, että poliisia tarvitaan.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi