Lukijoilta: Nuorten mielenterveystilanteeseen reagoitava nopeasti

Eduskunnassa käytiin tällä viikolla ajankohtaiskeskustelu mielenterveysstrategian toteuttamisesta ja mielenterveyden vahvistamisesta työelämässä, koulutuksessa sekä kaikenikäisten arjessa. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020—2030 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriössä 11.2.2020.

Mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta sekä ajantasaisuutta yli hallituskausien. Strategiassa lähtökohtana on mielenterveyden kasvanut merkitys yhteiskunnassa.

Hyvä mielenterveys on yksilöille ja yhteiskunnalle ensiarvoisen tärkeä voimavara, ja mielenterveyden häiriöt ovat edelleen kasvava kansanterveydellinen haaste.

Mielenterveysstrategia on tärkeä ja merkittävä avaus Suomessa, sillä ensimmäistä kertaa mielenterveys tunnustetaan laajana yhteiskunnallisena asiana, joka vaatii työtä yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla.

Mielenterveyden ongelmat ovat laaja-alaisia, eivätkä ne noudata valtionhallinnon tai ministeriöiden välisiä tehtävien rajauksia. Mielenterveyttä tulee edistää määrätietoisesti kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti tämä koskee muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloja.

Kaikilla mittareilla mitattuna nuorten mielenterveystilanne on koronapandemian myötä mennyt huonompaan suuntaan. Erityisesti tyttöjen tilanne on varsin huolestuttava.

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kokema ahdistuneisuus on lisääntynyt entisestään ja myös yksinäisyydestä kärsitään yhä useammin.

Kouluterveyskyselyssä lähes joka kolmas tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Lisäksi noin puolet nuorista tytöistä kertoi kohdanneensa seksuaalista häirintää, mikä on todella huolestuttavaa!

Oikea-aikainen hoitoon pääsy on avainasia mielenterveyden häiriöiden hoitamisessa.

Tukea tarvitsevia nuoria ajoissa auttamalla voimme ehkäistä varsinaisten mielenterveyden häiriöiden syntymistä. Mikäli riittävää tukea ei ajantasaisesti ole tarjolla, on vaarana että osalla nuorista tilanne heikkenee ja syntyy hoitoa tarvitsevia mielenterveyden häiriöitä.

Onkin erittäin tärkeää, että hallitus panostaa hoitoon pääsyn nopeuttamiseen.

Uuden hoitotakuun myötä kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä päivässä, kun tällä hetkellä raja on kolme kuukautta.

Matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen saatavuutta tulee kuitenkin jo tänä syksynä ennen hoitotakuun voimaantuloa varmistaa, sillä varhainen apu ongelmiin on aina vaikuttavampaa ja kustannuksiltakin edullisempaa kuin niiden hoitaminen.

Mitä nopeammin mielenterveyden häiriöihin saadaan apua, sitä pienempiä ovat sekä yksilön vaikeudet että yhteiskunnalle koituvat kustannukset.

On arvioitu, että keskimäärin yksi mielenterveyden edistämiseen sijoitettu euro palautuu yhteiskunnalle viisinkertaisena takaisin.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi