Lukijoilta: Nurmon hautausmaalla lepää useita olympiamitalisteja

Tokion olympiakisojen painit sujuivat ilman eteläpohjalaisedustusta. Painissa karsintajärjestelmä oli kovempi kuin kenties missään muussa lajissa. Jokaiseen sarjaan kelpuutettiin kovien karsintojen kautta vain 16 painijaa. Jokainen oli mitalisuosikki.

Mitalia odotettiin lahjakkaalta Arvi Savolaiselta, jonka aika saattaa koittaa Pariisin olympiakisoissa 2024. Nurmolaisen Kustaa Pihlajamäen kultamitalista tulee tuolloin kuluneeksi 100 vuotta. Pihlajamäki aloitti samalla nurmolaisen vapaapainin menestystarinan.

Nurmon hautausmaalla on viiden nurmolaissyntyisen vapaapainin olympiamitalistiin viimeinen leposija.

MM-mitalisti Tauno Jaskarin kanssa johdattelimme nurmolaisista painijoista kiinnostuneen ryhmän hautausmaakierrokselle elokuisena iltana vuosi sitten.

Ensimmäisenä oli vuorossa Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin painija, Nurmon Koittoa edustanut Kustaa Pihlajamäki. Kustaa voitti olympiakultaa Pariisin olympiakisoissa vuonna 1924. Pihlajamäki oli ensimmäinen eteläpohjalainen painin olympiavoittaja. Hän oli vuonna 1925 perustamassa Nurmon Jymyä.

Pihlajamäki oli kovassa kunnossa myös Amsterdamin olympiakisoissa 1928. Kisoissa amerikkalainen ammattipainija, ”käärmeenlumooja” Morrison, hämäsi Kustaan, tökki sormillaan silmiin ja syöksyi sitten jalkoihin. Jenkki voitti kultaa, Kustaa jäi hopealle.

Los Angelesin kisoista 1932 Kustaa haki revanssia, mutta kunto ei ollut parhaimmillaan ja hänellä oli lisäksi paino-ongelmia. Mitalia ei tullut, sijoitus 5.

Berliinissä 1936 Kustaa oli taas teräkunnossa: hänestä tuli kisojen ylivoimaisin voittaja. Sen todistivat seuraavat tulokset: belgialainen Riske, sveitsiläinen Spyher, turkkilainen Erkan ja unkarilainen Toth ”kastuivat” lyhyessä ajassa. Loppuottelussa nujertui jenkkien voittajaehdokas Millard ylivoimaisella pistevoitolla.

Kustaa Pihlajamäen tavoitteena oli olympiavoitto Helsingin olympiakisoissa 1940. Maailmansota sotki myös urheiluelämän. Kustaa Pihlajamäki kuoli 10.2.1944 vain 41-vuotiaana umpilisäkkeen puhkeamista seuranneeseen vatsakalvon tulehdukseen. Edellisenä vuotena hän oli voittanut vielä suomenmestaruuden.

Kustaa Pihlajamäen serkun Hermanni Pihlajamäen leposija on lähellä Kustaan hautaa. Hermanni voitti kultaa Los Angelesin kisoissa 1932. Loppuottelussa kaatui Ruotsin Karlsson. Berliinin olympialaisissa 1936 Pihlajamäki kohtasi hopeaottelussa saksalaisen Ehrlingin, jolle hävisi pistein, joten kotiin tuomisina oli pronssimitali.

Kyösti, Köpi, Luukko voitti Losissa 1932 maineikkaan ruotsalaisen Ivar Johanssonin, mutta hävisi amerikkalaiselle Hessille. Hopeaottelussa Köpi selätti unkarilaisen vastustajan. Painisäännöt eivät suosineet Luukkoa. Korkeimmalle pallille nousi Johansson.

Aatos Jaskari täydensi nurmolaisten hyvää menestystä Los Angelesin olympiakisoissa ottamalla pronssia. Jaskari kärsi ratkaisevan tuomarihäviön amerikkalaiselle Pearcille ja joutui vielä samana iltana ottelemaan hopeasta unkarilaista Comparia vastaan, mutta väsyneenä hävisi.

Berliinin olympiakisoissa Jaskari oli 5.

Erkki Penttilä otti pronssia Melbournen olympialaisista vuonna 1956. Kahden pistevoiton jälkeen Penttilä hävisi Belgian Mewisille. Ottelussa Helsingin olympiakisoissa 1952 hopeaa saavuttanutta Iranin Givechiä vastaan Penttilän vasemman käden kämmenluu murtui, mutta hän voitti kuitenkin ottelun. Käsivamman vuoksi Penttilä ei voinut otella olympiavoitosta.

Nurmolaissyntyinen Lenni Viitala, joka voitti kultaa Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948, niin ikään vapaapainissa, on haudattu Vaajakosken hautausmaalle.

Hautausmaakierros lisää tietoa ja avartaa samalla kotiseudun kulttuurin ja historian tuntemusta. Hautausmaakierros saatetaan uudistaa tämän syksyn aikana.

Ilmari Ylä-Autio

liikuntaneuvos

Seinäjoki

Kommentoi