Lukijoilta: Onko korona pahis tai hyvis – vai molempia?

Kohta vuosi on taisteltu näkymätöntä vihollista vastaan monin eri tavoin. Pääosin pelottelun kautta on saatu maailmaan ilmapiiri, joka on rasittanut ihmisten mieliä. Vuosi sitten, kun koronaa alkoi ilmaantua, mediat ryöpyttivät ulkomaisia uutiskoosteita, jossa esimerkiksi Italian Bergamon kaupungin joukkohautaukset ja kertomukset suurista kuolinmääristä nostattivat ihmisten tukat pystyyn pelosta.

Pelon ilmapiiriä on myös luotu Suomessa pitkin koronavuotta.

Ihmisten yksinäisyys on tiivistynyt monenlaisina ongelmina. Nuorten pahoinvointi on mielenterveyden puolella lisääntynyt. Opetuksen heiluessa, etäopetus, lähiopetus ja taasen etäopetus, sitä rataa se on mennyt.

Suomi on kuitenkin Luojan armosta selvinnyt erinomaisesti pandemiasta, jos katsotaan kuolleisuuden lukuja.

Koko tautiajan on tavallinen ihminen ollut ihan ihmeissään. Maskeja, ei maskeja. Rokotus alkaa, ei ole rokotteita? Kirkkojen väkimäärää rajoitettiin, kun samalla ravintolaan sai ottaa kymmenkertaisen määrän asiakkaita? On avin määräyksiä, koronanyrkin, sairaanhoitopiirin ja maan hallituksen määräyksiä ja suosituksia ym. Lisäksi infektiolääkärin kuva on melkeinpä joka lehdessä samalla paikalla ja ohjeita tuli ja tulee jatkuvasti.

Pahis tietenkin, että se tappaa, siis tuottaa kuolemaa. Toisaalta kuolema on kaikilla jossain vaiheessa edessä ilman tätä tautiakin.

Korona on ollut pahis siinä mielessä, että suuri osa toiminnoista ”sammutettiin”.

Pahis myös, että hoitovelka kasvaa ja sen purkaminen vie vuosia. Tuon hoitovelan hoitamiseen tarvitaan myös rahaa kaupungin budjettiin.

Hammaslääkärijonojen purku vie oman aikansa, samoin perusterveydenhuollon hoitojonot olisi syytä purkaa hyvin nopeasti.

Hyvis on korona ollut kuntien ja kaupunkien talouden kannalta. Sadat kunnat olivat ennen koronaa alijäämäisiä, ja hupsis yhtäkkiä kunnat ovat plussan puolella reilusti. Siis korona oli hyvis siinä mielessä.

Vaasankin kohdalla ihan kuin taikasauvalla lähes 25 miljoonan alijäämä katosi. Tämä on tietenkin kaupungin johdon kannalta hyvä asia ja myös kuntapäättäjien osalta. Tämä tilanne ei kuitenkaan jatku näin.

Kuntatalouden ongelmat piilevät rakenteissa ja kuluissa. Valtio on nyt tässä tilanteessa ohjannut koronatukia suurissa määrin kunnille ja näin on vältytty kriisikunniksi siirtymiseltä. Valtio lapioi yli miljardin kunnille, mutta mitään pääomaa ei ole ollut, josta tämä vaje olisi täytetty. Kaikki tämä ”lapiointi” on velalla katettua. Ja loppujenlopuksi kansalaiset maksavat koko tämän korjausliikkeen veroillaan!

Lopuksi ns. digiloikka toi vauhtia etätyöhön. Enää ei kukaan mitannut työpisteen luxeja tai katsonut minkälainen ergonomia oli keittiön pöydän ääressä tehdyissä töissä. Lautakunnat ja kaupunginvaltuusto ovat oppineet pitämään kokouksia Teamsin kautta.

Sama sähköinen ilmapiiri ei ole syntynyt sähköisiin välineisiin, kuin valtuustosalissa tai lautakunnan kokouksissa ollessa. Aika näyttää, miten nämä ”loikkaukset” pitävät tulevaisuudessa vai palataanko heti ”lukkojen” auettua samanlaisiin käytäntöihin, kuin ennen koronaa.

Heimo Hokkanen (kd.)

kaupunginvaltuutettu

tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

kuntavaaliehdokas

Vaasa

Kommentoi