Lukijoilta: Onko kunnan palvelut suunniteltu myös viittomakielisille?

Viittomakieliset kohtaavat arjessaan usein ongelmia kuntien palveluissa. Siksi tiedotuksen, varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta viittomakielisille on parannettava.

Osallisuus: Kunnan tulee turvata viittomakielisille yhdenvertaisuudet mahdollisuudet saada tietoa, osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kuurojen Liitto kannustaa kuntia arvioimaan palvelunsa yhdessä viittomakielisten kanssa.

Viittomakieliset tulee ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Vaikka viittomakieltä käyttävien ryhmä on pieni, on jokainen oikeus laadukkaisiin palveluihin.

Tiedonsaanti: Viittomakielisten tiedonsaannissa on edelleen vakavia puutteita. Viimeistään koronavuosi on herättänyt monen kunnan huomaamaan, että viittomakielinen tiedottaminen on varmistettava erityisesti hätä- ja kriisitilanteissa. Onko asia kunnossa omassa kunnassasi?

Viittomakieliset palvelut ja tulkkauspalvelut: Kuuroilla on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään – suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Esimerkiksi lapsia, vanhuksia, mielenterveyskuntoutujien sekä maahanmuuttajia palvelee usein parhaiten suoraan viittomakielellä annettu palvelu. Sote-alalta löytyy useita viittomakielen taitoisia ammattilaisia, tarvittaessa lisätietoja saa Kuurojen Liiton aluetyöntekijöiltä.

Silloin kun viittomakielen tulkkausta käytetään, on kunnan vastuuta tulkkauksen järjestämisestä syytä selkeyttää koko henkilöstölle, jottei tulkkauksen puuttumisesta aiheutuvia vaaratilanteita syntyisi esimerkiksi terveydenhuollossa. Kommunikaation toimimattomuus aiheuttaa suurta turvattomuuden tunnetta.

Ongelmia on edelleen myös mm. perusterveydenhuollon saavuttamisessa ja ikääntyneiden palveluissa. Esimerkiksi terveyspalveluiden ajanvaraus muuttuu kuurolle saavuttamattomaksi, jos käytössä on ainoastaan takaisinsoittopalvelu.

Oikeus viittomakieleen: Kunnan tulee tarjota monipuolista tukea perheelle, johon syntyy kuuro tai kuulovammainen lapsi. Lapsen kaksikielisyyttä on tuettava esimerkiksi perheelle tarjottavalla viittomakielen kotiopetuksella.

Mahdollisuus viittomakieliseen oppimispolkujen tulee turvata palkkaamalla viittomakielentaitoista henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen. Lisäksi viittomakielen opiskelu äidinkielenä on turvattava. Vahva kielitaito antaa kehittymiselle ja ehkäisee siten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

Jorma Rantala (sd.)

kuntavaaliehdokas

Vaasa

Kommentoi