Lukijoilta: Oppivelvollisuudella työllisyyttä ja tasa-arvoa

Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on hallituksen tärkeimpiä ja vaikuttavimpia uudistuksia. Samalla, kun huolehditaan, että siirtyminen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja lukioon toiselle asteelle onnistuu, tehdään toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta.

Tuhansien eurojen kirja- ja materiaalikulut, jotka ovat vaikuttaneet varsinkin pienempituloisten toiselle asteelle hakeutumiseen ja opintomenestykseen, poistuvat perheitä rasittamasta. Kysymys on näin ollen tärkeästä tasa-arvoteosta.

Tärkein peruste uudistukselle on, että nykypäivän työelämässä nuoren työurasta tulee rikkonainen ja vaikea pelkällä peruskoulupohjalla.

Tällä hetkellä 16 prosenttia nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosentin tuntumassa, kun se toisen asteen koulutuksen myötä nousee pitkälle yli 60 prosentin. Kouluttautuminen kannattaa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen kriitikot tulevat samoista joukoista, kuin peruskoulun kriitikot vuosikymmeniä sitten. Myös argumentit ovat historiasta, vaikka jo peruskoulun menestystä katsomalla voidaan huomata kritiikin heikkous.

Oppivelvollisuuden laajentamisen edut on vahvistanut riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto, mutta ne on huomannut myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja valtuuskunta EVA. Tämäkään ei vakuuta historian väärälle puolelle poliittisen vastustuksensa kanssa jääviä kokoomuslaisia.

Kriitikot korostavat, että oppivelvollisuuden sijaan rahat tulisi suunnata alemmille asteille, oppimisen tukeen ja eniten tukea tarvitseville oppilaille.

Niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen laadun parantamiseen hallitus onkin päättänyt merkittävistä, satojen miljoonien lisäyksistä samalla, kun näistä koulutusasteista vastaavien kuntien taloudellista tilannetta on parannettu.

Koulutusleikkauksista on tultu koulutusinvestointeihin.

Myös oppimisen tuen tärkeydestä on helppoa olla samaa mieltä ja tämän on ymmärtänyt myös hallitus.

Siksi kouluissa toimivien psykologien ja kuraattoreiden määrää lisätään ja näiden ammattikuntien mitoituksesta tehdään lailla sitova.

Sote-uudistuksen yhteydessä kouluissa annettavaa psykososiaalista tukea vahvistetaan, ei heikennetä tai viedä pois kouluilta kuten jotkut ovat pelotelleet.

Kaikille oppijoille toisen asteen koulutus ei sovi perinteisessä ammatillisen koulutuksen tai lukion muodossa. Siksi samalla kehitetään myös ns. valmentavaa koulutusta, jossa yhdistetään joustavasti aiempia vaihtoehtoisia koulutusmuotoja.

Myös oppisopimuskoulutusta kehitetään.

Monessa kunnassa, esimerkiksi Vaasassa ns. saattaen vaihtaminen on jo tähän mennessä auttanut kaikki kunnan nuoret toiselle asteelle.

Nyt tarjotaan vahvempaa tukea, jotta opinnot myös jatkuisivat ja kaikki saisivat toisen asteen tutkinnon.

Kriitikot ovat esittäneet vaihtoehdoksi maksuttomalle koulutukselle pienituloisille perheille suunnattua oppimateriaalikorvausta, jonka Sipilän hallitus otti käyttöön.

Kun tavoitteena on kaikille saatava koulutus, tällaiset tulorajan sisältävät etuudet luovat vain uuden kannustinloukun sosiaaliturvajärjestelmäämme, kun pyrkimys on sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen ja kannustavuuden parantamiseen.

Siksikin universaali, kaikkia hyödyttävä maksuton toinen aste on paras ratkaisu.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi