Lukijoilta: Osaamisella ulos kriisistä

Koronakriisi osuu kaikkiin maihin, mutta kohtelee ihmisiä eri tavoin.

Kriittisillä aloilla on läpi kevään työskennelty ilman mahdollisuutta välttää lähikontakteja.

Toisilta rajoitustoimet ja lähikontaktien välttäminen on vienyt työpaikan ainakin määräajaksi. Lomautetut lasketaan sadoissa tuhansissa ja irtisanotut kymmenissä tuhansissa.

Lomautusjärjestelmä on Suomen erikoisuus, joka tekee työmarkkinoistamme tällaisessa tilanteessa hyvin joustavat eikä tarvetta suuremmille massairtisanomisille ole ainakaan alkuvaiheessa.

Hyvin koulutettuna ja teknologiamyönteisenä maana Suomessa on siirrytty etätöihin jopa laajemmin kuin missään muualla maailmassa ja etätyöhön suhtaudutaan myönteisesti.

Paremmat mahdollisuudet etätyöhön saattavat jatkossa parantaa ihmisten mahdollisuuksia löytää uusia työpaikkoja kauempaa asuinpaikastaan ilman tarvetta muuttaa.

Esimerkiksi useat amerikkalaiset teknologiayhtiöt ovat jo kertoneet, miten hyvin etätyöskentely toimii. Siksi ne aikovat mahdollistaa etätyön työntekijöilleen jatkossa jopa kokonaan. Samalla uusia työntekijöitä aiotaan palkata enemmän suurkaupunkien ulkopuolelta, mikä mahdollistaa uusien ihmisten työllistymisen, mutta myös laajemman osaamisen keräämisen yhtiöön.

Korkeasti koulutettuna, mutta harvaan asuttuna maana etätyö on yksi Suomelle avautuvista mahdollisuuksista kriisin myötä.

Etätyö on kuitenkin vain yksi esimerkki tulevaisuuden työelämästä ja taloudesta, jossa osaaminen, uudet innovaatiot ja työntekijöiden hyvinvointi tulevat olemaan suurimmat kilpailukykytekijät.

Suomen työelämän muutos on hurja. Yli 600 000 työpaikkaa, joissa pärjäsi perusasteen tutkinnolla, on hävinnyt pysyvästi. Tilalle on syntynyt ja syntyy uusia töitä, jotka vaativat yhä korkeampaa osaamista.

Tuo osaaminen voidaan hankkia työelämässä kokemuksen myötä, mutta nuorilta työelämään tulevilta edellytetään yhä korkeampaa osaamista jo työelämään tullessa.

Muun muassa näistä syistä Suomen menestyspolku ulos kriisistä on paremmassa osaamisessa. Nyt on tehtävä rohkeita satsauksia osaamistason nostamiseen.

Ytimessä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Kyse on valtavasta, peruskoulun syntyyn verrattavasta uudistuksesta, jonka myötä kaikille taataan maksuton toisen asteen koulutus.

Useat riippumattomat tutkimusryhmät ovat todenneet uudistuksen taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavaksi ja suositelleet sitä jo pitkään.

Pelkkä oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toisen asteen koulutus ei riitä. Samalla on vahvistettava laatua ja tasa-arvoa koulupolun alussa, jossa erot lasten välille syntyvät. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pienempiä oppilasryhmiä sekä parempia tukipalveluita oppilaanohjauksesta mielenterveyspalveluihin.

Korkeakouluihin lisätään aloituspaikkoja, jotta jokainen halukas pääsee aloittamaan opintonsa.

Rakenteellisten asioiden ohella ydinkysymys on, että koulutuksen rahoitus on riittävä ja siksi sitä on 2020 alkaen nostettu. Uudistukset ovat kansantaloudelle kannattavia ja siksi niistä aiheutuvista kuluista vastaa valtio eikä kuntien tilannetta vaikeuteta.

Kaikkiin näihin asioihin on sitouduttu jo hallitusohjelmassa, jonka koulutuksen korostusta on edelleen vahvistettava kriisin myötä.

Tällä paremman osaamisen tiellä meidän on jatkettava entistä vahvemmin.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi