Lukijoilta: Pakkoruotsin aika on ohi

Ilkka-Pohjalaisessa kirjoitettiin 26.1. Närpiön kielikylpypäiväkodin suosiosta ruotsinkielisten perheiden keskuudessa. Myös Maalahdessa on havaittavissa samaa ilmiötä.

Lapsemme ei saanut varhaiskasvatuspaikkaa virallisen äidinkielensä mukaisesta ryhmästä, sillä se oli täyttynyt ruotsinkielisten perheiden lapsista. Kunnan edustajat olivat kovin pahoillaan tilanteesta. Lakiin kirjattu lupaus omalla äidinkielellä saatavasta palvelusta ei toteutunut.

Tässä piileekin asian tärkein huomio. Olimme pikemminkin erittäin tyytyväisiä, kun lapsemme pääsi ruotsinkieliseen päivähoitoon, sillä kotikielenä meillä on suomi.

Rohkenen esittää I-P:n jutunkin pohjalta, että myös ruotsinkielisten perheiden vanhemmat ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että heidän lapsensa ovat “joutuneet” ryhmäkokojen johdosta suomenkielisiin ryhmiin.

Miksi emme siis rannikon kunnissa hyödyntäisi kaksikielisyyden rikkautta laajemminkin?

Heitän ilmaan idean; kaikki varhaiskasvatus, jossain vaiheessa jopa perusopetus on muutettava kaksikieliseksi kielikylpytyyliin. Tämä ajatus ei ole uusi, sillä esimerkiksi 2011, 2014 ja 2016 aiheesta on käyty I-P:n sivuilla keskustelua.

Asia on nyt ajankohtainen, sillä viimeaikaiset uutiset osoittavat asenteiden vaihtuneen sukupolven vaihtuessa uuteen. Vanhemmat ovat teoillaan osoittaneet kahtiajaon ajan loppumisen, ja haluavat hyödyntää rannikkoseutujemme ainutlaatuisen sivistysedun, kaksikielisyyden. Pakkoruotsin ja -suomen aika on todellakin ohi.

Jos vastauksena esteestä idean toteuttamiselle on lainsäädäntö, heitän pallon lainsäädännöstä vastaaville edustajillemme. Päättäjille lähetän sellaiset terveiset, että tästä asiasta päättäköön vain ne, keitä se koskettaa; uusi sukupolvi päiväkoti- ja kouluikäisine lapsineen. Ilkka-Pohjalaisen 1-vuotista esimerkkiä voinee käyttää mallina siitä, miten kaksi omissa poteroissaan kyyhöttävää kansanryhmää voidaan yhdistää.

Aino-Maria Hakala (kok.)

Maalahti

Kommentoi