Lukijoilta: Paloaseman kaavaa tarvitsee tehostaa – rumaasta ei silti pidä tehdä

Seinäjoen vanhan palolaitoksen asemakaavaluonnos tuli lausunnolle 20.5.2020. Kaavassa on 14 030 neliötä kerrosalaa 7–3 kerroksessa.

Seinäjoen asunto-ohjelman tavoitteena on: Keskustan tiivistäminen 10 000 uudelle asukkaalle – eli 500 000 neliötä asuntoja.

Vanhan paloaseman nyt esitetylle kaavalle mahtuu 233 uutta asukasta – 10 000 asukkaan tavoitteesta puuttuu siis vielä 9 766 uutta asuntoa.

Paloaseman naapurina kysyn, miksi näin keskeinen rakennuspaikka jätetään heikolle hyödynnykselle?

Meitä on paloaseman ”seinänaapurina” kaksi vanhaa äijää 2 900 neliön tontilla omakotitaloissa. Haluamme, että meidänkin tonttimme asemakaavoitetaan 8-kerroksisiksi ”mummovarastoiksi”, joita mahtuu 145 jo pelkästään meidän tonteillemme. Olen asemakaavaministeri Norjalle tällaisen ehdotuksen tehnytkin jo vuonna 2017, vaan miksei Norja toimi sen mukaan?

Kynnyskysymys lukion ja paloaseman tonttien rakennusoikeuden nostamiselle on autopysäköinti – kaikki autot pitää sijoittaa paloaseman maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joka olkoon yhteinen osakeyhtiö – tämänkin Norja kielsi, miksi?

Kun lukion ja paloaseman väliset tontit rakennetaan 8-kerroksiksi, on luonnollista, että paloaseman tontin kerroskorkeus nostetaan tuohon samaan korkeuteen. Tästä seuraa, että kunnan omistamalle paloaseman tontille mahtuu ainakin kolmannes enempi niitä ”maakunnan mummoja” - eli 4 200 neliötä tai 70 asuntoa.

Näin muutettuna hankekoko kasvaisi 14 000 neliöstä 26 900 neliöön. Siitä hyötyisi jokainen osapuoli:

Kaupunki saa tontin myynnistä pari miljoonaa enemmän ja rakennusliikkeet voivat myydä 12 000 neliötä enempi asuntoja – tienaavat 48 miljoonaa, kun uusia asuntoja tulee 200 lisää.

Bonuksena pari omakotitaloihinsa unohdettua äijää pääsevät eroon rötisköistään.

Uutta rakennuskantaa ei ole järkevää sopeuttaa 75-vuotiaisiin elinkaarensa lopuilla oleviin taloihin.

Pikemminkin tässä voisi luoda painetta muunkin lähinaapuruston uudistumiseen – nyt rakennettavat talot voivat olla siinä vielä 50–100 vuotta.

Esteetikkona sanoisin, että jakakaa 120 miljoonan hanke usealle toimijalle, että alueelle tulee ulkonäöllistä vaihtelua – puukerrostalo on ok, mutta ei se mitään autuutta tee – rumaasta ei saa tehdä keskelle kylää.

Raimo Tyni

TkL, FM

Seinäjoki

Kommentoi