Lukijoilta: Pelkästään leikkaamalla ei yksikään kansantalous ole koskaan lamasta noussut

Olemme eläneet toisen maailmansodan jälkeisen ajan vaikeinta aikaa. Eikä pelkästään terveydellisessä mielessä, vaan myös talouden näkökulmasta. Monissa pahiten koronasta kärsineissä maissa, kuten Yhdysvalloissa, on kansalaisia menehtynyt enemmän kuin viime vuosisadan maailmansodissa yhteensä, mutta vieläkin kuulee väitteitä, ettei mitään pandemiaa ole olemassakaan!

Maailmantalous sakkaa, vienti ei vedä ja erityisesti matkailu-ala ja palvelut kärsivät rajoitusten takia. Mutta onneksi edellisistä lama-ajoista on opittu. Nyt kaikki länsimaat, Yhdysvallatkin, Trumpin haparoinnin jälkeen tukevat niin yrityksiä kuin työttömyyden takia vaikeuksiin joutuneita kotitalouksia.

Yrityksiä ja yrittäjiä tuetaan, jotta ei muutoin terveitä yrityksiä kaatuisi tarpeettomiin konkursseihin, ja sitä kautta menetettäisi työpaikkoja. Keskeisin ajatus on, että toimivat rakenteet ovat kunnossa, kun pandemia jossain vaiheessa selätetään ja uusi nousu alkaa.

Meillä Suomessa Sanna Marinin hallitus riensi ensimmäisten maiden joukossa kotitalouksien ja yritysten tueksi ja onnistui tulppaamaan pandemian vakavimmat seuraukset. Tulokset on huomioitu kansainvälisessä vertailussa ja pääministeri sekä koko hallitus ovat saaneet laajaa myönteistä palautetta. Mutta kotimaan oppositio on toista mieltä, syyttäen hallitusta lähes kaikesta.

Kysymys kuuluu, onko tälle politiikalle vaihtoehtoa. Ja onhan sille. Vetäydytään vastuusta, jätetään yrittäjät ja kansalaiset oman onnensa nojaan niin kuin 90-luvun lamassa tehtiin, mutta onko se vastuullista politiikkaa. Eikö valtion tehtävä ole juuri vaimentaa tämänkaltaiset ennalta arvaamattomat iskut?

Opposition kokoomus on ollut yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta hallituksessa. Tuon ajan keskeisin teema oli leikkauspolitiikalla nousuun. On aika kysyä tulosten perään. Tässä pari esimerkkiä.

Ensimmäistä kertaa maamme historiassa nuorten keskimääräinen koulutustaso laskee. Eli lapsemme ovat huonommin koulutettuja kuin heidän vanhempansa. Tämä on räikeä poikkeus kaikkiin muihin maihin verrattuna, eikä varmasti lupaa hyvää Suomen menestykselle ja työllisyydelle. Toisena esimerkkinä rapistuva tieverkko, minkä moninkertaistunut korjausvelka räjähtää silmillemme tänäkin keväänä vaikeuttaen kaikkea taloudellista kehitystä täällä kehä kolmosen ulkopuolella.

Pääministeri Marinin hallitusta jarruttaa maailmanlaajuinen pandemiatilanne, mutta muutoksen suunta on nähtävissä. Koulutusmäärärahat ovat kasvaneet merkittävästi, toisen asteen koulutuksesta on tehty maksuton, nyt tiestöön ja raiteisiin satsataan. Hallitus tähtää myös siihen, että pitkäjänteisesti vahvistetaan tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Yliopistojen rahoitusta pyritään vahvistamaan. Ymmärretään, että osaavat kansalaiset ovat avain investointeihin ja uuteen yrittäjyyteen, sillä yhdessä nämä takaavat tuottavuuden kasvun ja hyvän työllisyyden.

Tosiasia on, että pelkästään leikkaamalla yksikään kansantalous ei ole koskaan lamasta noussut.

Jukka Pekka Matintupa (sd.)

kunnallisneuvos

kuntavaaliehdokas

Alajärvi

Kommentoi