Lukijoilta: Pelkkä exit-strategia ei riitä

Hallituksen ns. exit-strategia, eli suunnitelmaluonnos ulos koronakriisistä, esitettiin torstaina puolueille. Suunnitelma koskee ensisijaisesti tapaa, jolla Suomi palaa normaalitilaan rokotusten edetessä ja tartuntatilanteen tultua hallintaan.

Monille yrityksille on elintärkeää pystyä avaamaan liiketoiminta ja palaamaan niin tavalliseen arkeen kuin mahdollista.

Mutta tämä ei vielä riitä. Suomi tarvitsee myös toisen strategian. Tarvitaan selkeät suuntaviivat Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä riittävien uusien investointien ja korkeamman työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Torstain Österbottens Tidning -lehdessä talousasiantuntija Johnny Åkerholm antoi selkeän kuvan tilanteesta.

Åkerholm viittasi lukuihin, jotka osoittavat, että Suomi alisuoriutuu pahasti.

Suomi on yli vuosikymmenen ajan ollut taloudellisesti jäljessä muista Pohjoismaista ja sen talouskasvu on ollut lähes yhtä heikkoa kuin Italiassa ja Kreikassa.

Suomen julkinen velkataakka on nyt lähes 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituksen julkisen talouden suunnitelma sisältää elementtejä, jotka johtavat kustannusten nousuun pitkällä aikavälillä.

Tämä yhdessä tiedossa olevan väestökehityksen kanssa tarkoittaa, että julkinen velkamme on jo muutaman vuoden kuluessa yli 80 prosenttia BKT:sta.

Hallituksen on määrä esittää valtiontalouden suuntaviivat loppuhallituskaudelle huhtikuun aikana.

Olisi erittäin tärkeää, että hallitus tuo pöytään ”koronaexitstrategian” lisäksi myös velkakierteestä irtautumissuunnitelman.

Ensinnäkin Suomen on houkuteltava lisää ulkomaisia investointeja ja enemmän ulkomaista pääomaa, mikä vahvistaa Suomen osaamis- ja innovaatiopohjaa sekä luo uusia työpaikkoja.

Toiseksi tarvitaan toimenpiteitä työllisyyden lisäämiseksi. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työllisyyteen alentamalla työllistämisen kynnystä. Tarvitaan myös toimenpiteitä, jotka lisäävät kysyntää, sekä toimenpiteitä, jotka poistavat kannustinloukut ja vastaavat työvoiman kysyntään ja tarjontaan.

Kolmanneksi Suomen työmarkkinat on rakennettava uudelleen ja tehtävä joustavammiksi.

Suomessa on noin 50 000 järjestäytymätöntä työnantajayritystä. Juuri näillä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suurin potentiaali uusien työpaikkojen luomisessa. Työpaikkoja syntyisi enemmän, jos työehdoista voitaisiin sopia joustavammin.

Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi tärkeimmistä työllisyystoimenpiteistä. Hallitus ei voi lykätä työmarkkinauudistuksia tai siirtää vastuuta niistä vain työmarkkinajärjestöille.

Toivottavasti hallitus kuulee ennen puoliväliriihtä talousasiantuntija Åkerholmin muistutuksen: tosiseikkoja ei kannata kieltää, eikä kuvitella tilanteen olevan parempi kuin se on.

Korona-exitin lisäksi Suomi tarvitsee suunnitelman, jolla pääsemme pois velkakierteestä. Tämä edellyttää radikaaleja toimenpiteitä, jotka suosivat investointeja, talouskasvua ja korkeampaa työllisyysastetta.

KD:n kansanedustaja Luodosta

Kommentoi