Lukijoilta: Perhepäivähoitoa tarvitaan edistämään lasten hyvinvointia

Perhepäivähoitajien määrä on ollut koko 2000-luvun huolestuttavassa laskussa. Toivottavasti tuo lasku kääntyy nousuun niiden kuntapäättäjien toimesta, jotka tänä keväänä tulevat valituiksi. Hyvin usein perhepäivähoito unohdetaan keinovalikoimasta, kun keskustellaan konkreettisista tavoista turvata lasten tarpeet ja oikeudet.

Hoitomuotona perhepäivähoito sopii varmastikin lapsille yhtä hyvin kuin päiväkodit. Joissain tapauksissa jopa paremmin, sillä perhepäivähoitajalla on pientä ryhmää hoitaessaan paremmin mahdollisuuksia huomioida jokaisen yksilöllisiä tarpeita.

Suurissa yksiköissä ympärillä oleva hälinä saattaa olla lapselle ahdistavaa ja stressaavaa, mikä aiheuttaa ongelmia kehityksen kannalta. Rauhallisen ympäristön lisäksi samana pysyvä tuttu hoitaja tarjoaa myös turvallisuuden tunnetta, jolloin lapsi uskaltaa rohkeammin tutustua ikätovereihin ja leikkiä heidän kanssaan.

Yhteydenpito perhepäivähoitajan ja perheen välillä on yleensä mutkatonta. Vanhempien ei tarvitse stressata, etteikö heidän lastaan hoitavalla olisi tiedossa kaikki tärkeät lasta koskevat asiat ja mikseivät pienemmätkin yksityiskohdat, joista hoitamisessa voi olla hyötyä. Vanhemmat myös saavat paremmin tietoa siitä, millainen päivä juuri heidän lapsellaan on ollut.

Perhepäivähoidon avulla saataisiin verorahojakin säästettyä. Kunnille päiväkodit ovat kustannuksiltaan selvästi kalliimpia. On totta kai ajankohtaista miettiä sitäkin, millaisen hintalapun keskikokoisessa päiväkodissa tapahtuva koronatartunta voi aiheuttaa. Tällaisessa tilanteessa useampi perhe ja lastenhoitaja joutuvat karanteeniin verrattuna perhepäivähoitoryhmän kokoiseen tartuntaketjuun.

Sairastumiset ovatkin perhepäivähoidon kannalta selkeä ongelmakohta. Väliaikaisen lastenhoitajan löytäminen voi tuottaa haasteita. Monilla kunnilla onneksi kuitenkin on jo huolellisesti suunniteltu varahoitajajärjestelmä. Perhepäivähoidon kustannukset huomioiden pieni lisäpanos tähän takaa järjestelmän toimivuuden heikentämättä kuntien taloutta.

Toinen haaste perhepäivähoidon suhteen on lastenhoitajien riittävyys. Riittävä koulutustarjonta alalle on elinehto. Kuntien täytyy myös viestiä entistä tehokkaammin siitä tarpeesta, jota tälle tärkeälle työlle kyllä riittää. Päiväkoteja ei maakuntien monissa kylissä enää edes ole. Lastenhoidon saatavuus perhepäivähoitona auttaisi samalla ylläpitämään elinvoimaa ympäri maaseutua.

Perhepäivähoitoon panostamalla saataisiin kustannustehokkaalla tavalla pidettyä ryhmäkoot maltillisina ja näin turvattaisiin lasten oikeudet sekä hyvinvointi.

Jaakko Kosola

Pohjanmaan kokoomusnuoret

Lapua

Kommentoi