Lukijoilta: Perhetyötä on tehostettava epävarmoina aikoina

Koronaepidemia ravistelee yhteiskuntaa. Arjen muutos tuntuu erityisesti lapsiperheissä. Päiväkotien ja koulujen sulkeutuminen monien vanhempien lapsilta tarkoittaa isoja uudelleenjärjestelyitä koulun ja muun arjen suhteen.

Hyvinvointiyhteiskunnalle keskeisellä koulujärjestelmällä pyritään turvaamaan kaikille lapsille tasa-arvoiset mahdollisuudet. Koulujen sulkeminen voi kärjistää eriarvoisuutta.

Yhteiskunnan toimivuus mitataan sen kyvyssä huolehtia heikoimmistaan. Nyt jos koskaan tarvitaan ennakointia ja rohkeita toimia perheiden tukemisen muodossa.

Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi digitaidoissa, välineissä, kyvyssä ohjata lasta koulutehtävissä. Joissakin perheissä kyse on myös vanhemman jaksamisesta.

Suomessa joka neljännen lapsen vanhemmalla on ollut lapsen elinaikana mielenterveyden ongelmia. Heitä on siis paljon. Vanhemman mielenterveyden ongelma voi tehdä perheen vuorovaikutuksesta vaikeaa. Pahimmillaan lapselle lankeaa mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Etäkoulu voi siten tarkoittaa lapselle raskaiden vastuiden lisääntymistä.

Arvaamattomat kriisit voivat heikentää kenen tahansa mielenterveyttä. Koettu uhka ja talouspoliittinen tilanne arveluttavat.

Monilla vanhemmilla on edessä lomautuksia, työttömyyttä ja pitkäkestoista ansionmenetystä. 90-luvun lamassa vastaava ilmiö, massatyöttömyys ja samanaikaiset tukitoimien leikkaukset johtivat mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvuun.

Seuraukset tuntuvat edelleen yli sukupolvien. Mitä tästä on opittu?

Sosiaalihuoltolain mukaan perhetyö on hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa tarvitaan tukea ja ohjausta voimavarojen vahvistamiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan yleensä erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi, mutta nyt tehtävää tulee laajentaa.

Vanhempien valtava taloudellinen huoli voi yksin jo vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen hyvinvointiin.

THL:n mukaan perhetyötä tulisi järjestää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta koronaviruksen aiheuttama taloudellinen ja sosiaalinen hätä ei vaurioittaisi taas uutta sukupolvea, kaikkia perheitä on nyt tuettava tehokkaasti.

Pitkällisten arviointiprosessien sijaan tulee kurottaa kohti perheitä ja kysyä: miten voimme auttaa? Tämä kysymys on esitettävä kaikille perheille, joissa vanhemman työtilanne on muuttunut ja taloudelliset huolet ovat läsnä. Emme voi jäädä odottamaan, että vanhemman huoli taloudesta alkaa näkyä lapsen oireiluna.

Kurottava työ on tehtävä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen vahvuus on kansalaistoiminta ja vahvat innovaatiot, joiden hyödyntäminen on edelleen vaillinaista. Olemme jo nähneet, kuinka ihmiset tarjoutuvat sosiaalisen median kautta kauppa-avuksi iäkkäille.

Vaikka perheiden yksityisasioihin puuttuminen on suomalaisille epätyypillistä, tuen pitäisi olla itsestään selvää. Jokaisen on voitava kysyä: kuinka teillä voidaan, voinko jotenkin auttaa?

Lähiverkostojen kansalaistoiminnan tueksi voitaisiin esimerkiksi osoittaa sosiaaliohjaaja verkkoyhteyden päähän. Koulut toimivat edelleen kuraattoripalveluineen perheiden lähipalveluna, joten toimintaa voitaisiin koordinoida osin heidän kauttaan.

Ratkaisuja löytyy, jos tahtotila on oikea. Perheitä ei tule jättää selviämään yksin. On toimittava nyt.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja

Sanni Sihvola

asiantuntija/ lapset ja nuoret

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

Kommentoi