Lukijoilta: Pikkulinnut, iso ilo

Aina varsinkin keväällä hämmästyy samaan luonnonihmeeseen. Mikä onkaan se valtaisa voima, joka ohjaa etenkin pikkulintujen valtavaa muuttovirtaa tänne pohjanperille. Toki isojakin muuttolintuja matkaa tuhansien kilometrien matkan kaukaiseen, kylmään ja ankarien vuodenaikavaihteluiden Pohjolaan.

Tutkijat ovat ilmeisen varmasti selvittäneet lintujen muuttoreitistöt ja -ajankohdat sekä lajistot. Ja jopa samojen yksilöiden toistuvia ilmestymisiä vuodesta toiseen Suomemme saloille, järville ja kotipihoille.

Rengastuksella, oivalla mutta tutkijoilta suurta taituruutta ja vaivaa aiheuttavalla keinolla on varmistettu em. tapahtumia niin täällä kuin muuttolintujen kaukaisimmissa äärikohteissa, jossa lajistot kuten pääskyt viettävät osavuoden.

Muuttoliikehdinnässä lienee kyse samojen, mutta ajoittain uusienkin lintulajien ihmeellisestä kaukokaipuusta lähteä uhmaamaan muuttuvia ilmasto- ja sääoloja.

Mikä ihastuksen aihe ovatkaan esimerkiksi taito- ja nopeussiivekkäät lintulajit! Kauniita monivärisiä pesijöitä ilmaantuu Euroopan laidoilta, kauempaakin iloksemme. Miten yksinäistä olisikaan paikkalinnuilla ja vikkeläkinttuisilla oravilla ja meillä ihmisillä ilman kaukomuuttajia.

Paitsi pikkulintujen taitolentoa on syy ihmetellä ja iloita niiden monenkirjavaa lauluäänivalikkoa. Toki varisten, harakkain ja mm. naakkojen pesimistä lähimetsiköissä voi ihastella myös. Mutta uuslinnut, valkoposkihanhet ovat kummastuttavin ilmiö. Niiden invaasio on haitannut ja jopa vaarantanut viljelijäin ammatillista elinkeinoa. Toimiin asiassa on valtiovallan taholta yritetty ryhtyä ja hyvä niin. Pääosin sopusointu on vallinnut eläinluonnossamme vuosisadasta toiseen.

Luoja on siunannut meitä ihmisiä monin tavoin lahjoillaan, mistä vähäisin ei suinkaan ole valtaisa äänten kirjo niin maalla kuin kaupungeissakin. Suuri kiitosaihe itselleni ovat aina nopeus- ja taitolennon mestarit, pääskyset.

Jouko Pesonen

Alajärvi

Kommentoi