Lukijoilta: Piru piilee yksityiskohdissa, mutta näkyy kokonaisuudessa

Nurmon kuntaliitoksen junttamiehet lupasivat lisäpalveluita. Tuo lupaus näyttäytyy jälleen kerran irvokkaassa valossa. Tällä kertaa valtuustossa oli framilla Nurmon alueen kaavan käsittely ja siinä yksityiskohtana vt 19:n vaikutus Teppo–Isokoskentien eritasoliittymän vajavainen toteutusmalli. Alkuperäisessä esityksessä nurmolaisille petettyjen lupausten historia ennusti ikävien päätösten listaukseen lisäriviä. Isäinpäivänä tätä kirjoittaessa emme kuitenkaan vielä tiedä valtuuston päätöstä risteysjärjestelyjen osalta.

Yli 14 000 asukkaan Nurmon asuinalue (entisen kunnan alue) on saanut kokea ihan riittävästi ns. Brysselin torjuntavoitosta. Pettymyksistä löytyy muutamia isoja esimerkkejä.

Aikoinaan liitosrahoilla laajennetun Nurmon terveysaseman lähes kaikkien valojen sammuttaminen on suurimpia. Y-talon valmistumisen jälkeen ei ole lääkäriä Nurmossa näkynyt. Mikäli lääkäriin haluaa, on mentävä Seinäjoelle. Vaikka lapsirikkaassa Nurmossa asiakkaita oli aikoinaan jonoksi asti.

Kuvaavaa on, että hiljan kaupunki tarvitsi väliaikaisia hammaslääkäritiloja, ja jostain syystä ei voitu päätyä käyttämään kaupungin vapaita tiloja, joita oli esimerkiksi Nurmossa.

Myös liitoskuntien asukaslautakuntiin ei missään vaiheessa suhtauduttu vakavasti ja myöhemmin ne lakkautettiin turhina. Nyt sitten kaupungilla ihmetellään, miksi alueiden asukasraadit eivät ota tulta.

Vuosien ajan ”voittojen” listaan on siis ehtinyt kertyä ikäviä päätöksiä. Listaa voi liittää Hyllykallion kirjaston lopettamisen ja muita Hyllykallion lähipalveluiden alasajoja. Asukkaat ohjataan tylysti kulkemaan kaupungin loistavia valoja kohti.

Verotustason nostaminen alkoi toki jo ennen liitosta. Samalla päästiin sopivasti kuntaliitosasentoon. Verotusasteen nousu on valitettavasi jatkunut liitosvuosina ja asiantuntijoiden ennusteiden mukaan sitä on pian jatkettava. Myös palvelumaksujen taksat ovat nousseet.

Veroja pitää ilmeisesti rakastaa Nurmon puolella, vaikka sinne sijoitetaan ja investoidaan valitettavan vähän. Pian valmistuva Kertunlaakson koulu on iloinen poikkeus. Kuitenkin Nurmon liikuntahallin yhteydessä olevasta uimahallista emme ilmeisesti voi kuin haaveilla. Voi vain arvailla mitä uhkakuvia liittyy tulevaan kouluverkkoselvitykseen?

Velkaa on otettu enemmän kuin ”laki sallii” ja vaikka olemme väestönkasvualuetta, voi kansantalouden syvä sakkaus johtaa kaupunkitalouden kriisiin. Suuri osa velanotosta on ollut toki kokonaisuuden kannalta tarpeellista, mutta merkittävä menoerä on mennyt ns. ulkonäkökysymyksiin, valtakunnantason profiilinnostoon.

Nurmon alueella siis ollaan puuttumassa liikkumiseen. Valtuusto käsitteli Nurmon kaavaa ja alkuperäisessä esityksessä Teppo–Isokoskentie-eritasoliittymää ei määritellä yksiselitteisesti, vaan toteutus jätetään roikkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Jos liittymää ei toteudu kunnolla, niin esimerkiksi Tepon alueen läpi kulkeva edestakainen liikenne pakotetaan kaavaratkaisulla liikkumaan kuten palestiinalaiset Israelin hallitsemalla Länsirannalla.

Jos eritasoliittymäratkaisu jää osittain tulevaisuuteen, huononnetaan samalla palvelutasoa. Todennäköisesti ikuiseksi ajaksi. Rahaa toki aina löytyy, jos on tahtoa. Kaupungin velvollisuus on kuitenkin huolehtia kuntalaisten edusta.

Valtatie 19:n kehityksessä kaksikaistaisuudesta nelikaistaisuuteen ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos asia hoidetaan, täytyy se tehdä kunnolla eikä polkea jalkoihin liikkumisen joustavuutta. Muuten kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet ja strategiat eivät merkitse mitään.

Normaalit totutut asiointisuunnat rikotaan ja estetään, koulu- ja työmatkaliikennettä kierrätetään pitkiä ja turhia mutkia.

Missä muualla kuin juhlapuheissa on ympäristö- ja ilmastopolitiikka? Missä ovat maatalouden tarpeet? Tarvitaanhan edelleen eläinkuljetuksia, maitoautoja, rehun ja muiden tarvikkeiden ajoa. Ne ajot eivät luontevasti sovi Nurmon kirkon ohitse tehtäväksi.

Missä on alueen palveluyritysten etu? Teppo–Isokoskentien varressahan on mm. Ruuhikosken golf ja eläinlääkäri. Puutavara- ja läpikulkuliikennettä on paljon, eikä myöskään sovi unohtaa kylvö- ja puintiaikoihin sekä lannanajoon liittyvää liikennettä.

Risteysalueen puutteellisen kaavaesityksen vaikutukset ulottuvat laajalle, sekä ajassa että maantieteellisesti. Myös kaavasta annetuissa lausunnoissa viitataan alueen liikenteen tarpeisiin, mutta kaavan alkuperäinen päätösesitys ei sitä tarpeellista askelta ota. Miksi?

Miksi yleensä puuttuu tahto antaa vastiketta verorahoille, edes niin että palvelutaso liikennejärjestelyissä säilyisi? Pitääkö kuplassa jälleen kerran ihmetellä kasvavaa nurmolaisten tyytymättömyyttä?

Piru taitaa edelleen asua yksityiskohdissa.

Jouko Peltonen (kesk.)

Aki Ylinen (kesk.)

valtuutetut Nurmosta

Kommentoi