Lukijoilta: Pohjanmaan hyvinvointialue takaa laadukkaan palvelun kaikille

Koko Pohjanmaan käsittävän hyvinvointikuntayhtymän valmisteluprosessi on nyt kestänyt yli vuoden. Kaikki kunnat ovat yksimielisiä siitä, että minkään kunnan ei tule olla esteenä muiden kuntien tavoitteiden toteuttamiselle.

Kristiinankaupunki hyväksyi myös Vaasan sairaanhoitopiirin perussopimukseen ehdotetut muutokset. Keskustelua herätti varsinkin kysymys siitä, tuleeko Kristiinankaupungin siirtää koko sosiaali- ja perusterveydenhuoltonsa uuteen hyvinvoinnin kuntayhtymään. Tässä yhteydessä esiin nostettiin lähinnä vanhustenhuolto.

Samaan aikaan perustettiin yhteisyritys Selkämeren Terveys. Sairaanhoitopiiri on yhtenä osaomistajana tässä mielenkiintoisessa pilottihankkeessa, jonka pelikentällä on sekä yksityisiä että kunnallisia toimijoita. Kun valinta on tehty, on vain toimittava sen suomissa puitteissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Väestön näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut muodostavat kokonaisuuden, jota elämäntilanteesta riippuen tarvitaan vaihtelevassa määrin sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Tarve muuttuu ajan mittaan mutta koskee kaikkia kehdosta hautaan.

Uuden järjestelmän peruselementtinä on sosiaali- ja terveyskeskus. Kristiinankaupungin sairaalanmäki on jo toiminnaltaan sellainen, mutta meidän on varauduttava vastaamaan kulman takana piileviin uusiin haasteisiin.

Suuremmassa organisaatiossa on huomattavia mittakaavaetuja, varsinkin digitaalisten palvelujen, laatujärjestelmän ja erittäin erikoistuneiden palvelujen ylläpidon osalta. Meidän tulee voida hyödyntää digitalisoinnin suomia etuja mutta säästää tukitoiminnoissa.

Yhteisellä organisaatiolla on parhaat edellytykset turvata pätevän henkilökunnan saatavuus ja palvelujen tasavertainen laatu koko alueella. Tältä osin meillä on tulevat haasteet huomioon ottaen enemmän yhteistä etua muiden kuntien kanssa kuin yksityisten kaupallisten yritysten kanssa. Yhteistä etua kunnallisten toimijoiden kanssa on palvelutuotannossa, ei rakenteissa.

Selkämeren Terveys -yhteisyrityksestä tulee mielenkiintoinen pilottihanke. Yhdessä muiden kuntien kanssa voimme kehittää uusia hoitorakenteita, yhteistä palvelusisältöä ja integroituja prosesseja. Tämän mahdollistaminen vaatii kaikkien jäsenkuntien (13) keskinäistä ymmärrystä. Tarvitaan organisaatio, joka huomioi myös maaseudun tarpeet.

Kun miltei kaikki merkittävät organisaatiot ja sosiaali- ja terveysministeriö puoltavat sosiaali- ja terveyspalvelujen täydellistä integrointia maakunnissa, tällainen hoitouudistus toteutuu mahdollisesti jo vuoden kuluttua, myös lainsäädännössä.

Nykyinen hallitus on antanut ymmärtää, että tuleva terveydenhuollon uudistus perustuu periaatteessa samaan konseptiin kuin vapaaehtoinen hyvinvointikuntayhtymä.

Pohjanmaan kunnat ovat edelläkävijöitä. Sananlasku ”Se ensin jauhattaa, joka ensin myllyyn tulee” sopii meille erinomaisesti. Aktiivisesti osallistuvalla kunnalla on aina paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuin sivusta seuraavilla.

Jos oletamme, että vapaaehtoisen kuntayhtymän rakenteet siirretään maakuntatasolle, alusta saakka kehitystyössä mukana oleminen on eduksi. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon osalta ainoastaan toimintansa uuteen kuntayhtymään siirtäneillä kunnilla on sanansa sanottavana. Kyseessä on liikkeelle lähtevä juna.

Henkilökunta siirretään uuteen kuntayhtymään liikkeenluovutuksen periaatteella, siis vanhoina työntekijöinä. Tältä osin kaikkien työsuhde jatkuu, mutta olisi myös toivottavaa, että alueemme johtavilla viranhaltijoilla olisi vahva asema uudessa organisaatiossa.

Epävarmuuden lisääminen johtaville viranhaltijoillemme ei ole tässä tilanteessa eduksemme.

Meidän on huolehdittava siitä, etteivät nykyiset sopimuksemme yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa vaarannu. Itse ajattelen Kristina Mediä ja tässä tapauksessa varsinkin Geritrimin asemaa säätiön omaavan ”kärkiosaamisen” huomioon ottaen aikana, jolloin erilaiset dementiasairaudet rasittavat ihmiskuntaa.

Vielä on mietittävä, miten toimimme kiinteistöjen suhteen. Tästä ei ole vielä lopullisesti sanottu mitään mutta luultavasti kiinteistöt jäävät kunnan omistukseen. Myös siinä tapauksessa voi olla eduksi olla alusta alkaen mukana ja tuoda esiin erityisintressejämme.

Suomessa sosiaali- ja perusterveydenhuollon menot ovat vuodessa yli 20 miljardia euroa.

Resurssipula ja lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kysyntä muodostuvat vastaisuudessa suureksi haasteeksi kunnallisille päättäjille.

Presidentti Mauno Koiviston mottona oli että ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

Hans Ingvesgård

kunnallisneuvos

Kristiinankaupunki

Kommentoi