Lukijoilta: Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoituksesta

Tommi Mäki kirjoittaa hyvin tarkoitushakuisesti sote-rahoituksesta kirjoituksissaan 13.11. ja 17.11. Hänen mukaansa Pohjanmaan hyvinvointialue menettää nyt esitellyssä sote-mallissa 17 miljoonaa euroa rahoitustaan nykytilanteeseen 2020 verrattuna per asukas vuoteen 2029 mennessä.

Väitettä on syytä avata tarkemmin. Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy kunnilta siirtyvien kustannusten yhteismäärän perusteella ja suuria muutoksia tasoitetaan siirtymätasauksella. Rahoitusta tarkistetaan vuosittain sote-palvelutarpeen arvioidun kasvun, kustannustason nousun ja mahdollisten tehtävämuutosten perusteella.

Sote-esityksen mukaisesti hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023 sillä rahoituksella, joka perustuu kuntien vuoden 2022 rahoitukseen ja on korjattu kustannustason muutoksella ja mahdollisten uusien lakisääteisten palveluiden rahoituksella. Nyt julkisuudessa esitetyt luvut perustuvat kuntien viime vuoden tilinpäätöstietoihin ja osin tämän vuoden talousarvioihin.

Paitsi, että kirjoituksessa ei tätä mainita, jätetään vertailussa myös huomioimatta, että soten rahoituksessa huomioidaan esimerkiksi väestön ikääntymisen vaikutus ja alueiden väliseen väkilukujen kehitykseen liittyvät muutokset. Arvioiden mukaan väestön ikääntymisestä johtuva rahoituksen kasvu olisi koko maan tasolla vuosina 2023–2029 yhteensä 1,5 miljardia euroa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen kokonaismäärä kasvaa vuosittain kustannustason nousun myötä.

Esitetyllä rahoitusmallilla turvataan hyvinvointialueiden mahdollisuudet lakisääteisten tehtävien hoitamiseen tasavertaisesti koko maassa. Aluksi rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Hyvinvointialueiden kansanvaltaisuuden ja itsehallinnon takaamiseksi kuitenkin tavoitteena on niiden verotusoikeus. Tätä selvitetään parlamentaarisessa komiteassa ja veron käyttöönotto lienee ajankohtaista vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

On hyvä palauttaa mieleen, että kokoomus oli viime kaudella ajamassa maakuntien sote-rahoitukseen mallia, jossa oli heikompi kaksikielisyyskerroin, eikä lainkaan pysyvää siirtymätasausta, mutta johon sisältyi sen sijaan 3 miljardin euron kustannusten kasvun leikkuri.

Mikään rahoitus- tai hallintomalli ei liene täydellinen, mutta suomalaisten sote-palveluiden turvaamiseksi on viimein pystyttävä päätöksentekoon. Tarvitsemme sote-uudistuksen, ja sen aika on nyt.

Kim Berg (sd.)

kansanedustaja

Vaasa

Kommentoi