Lukijoilta: Potilastietojärjestelmien ongelmien ratkaisukeinot?

44 Vaasan keskussairaalan ylilääkäriä, apulaisylilääkäriä ja osastonylilääkäriä otti voimakkaasti kantaa (I-P 21.8.) Vaasan sairaanhoitopiirin uuden potilastietojärjestelmän hankintaa koskien.

Vaasalaiset lääkärit olivat huolissaan tarjottavan ehdotetun järjestelmän (Cernerin Aster) keskeneräisyydestä ja potilasturvallisuuteen liittyvistä ongelmista.

Aster-hankkeella (www.asteraptj.fi) on tarkoitus rakentaa yhteistyössä asiakas- ja potilastietojärjestelmä neljään sairaanhoitopiiriin. Tunnetulla tavalla Lääkärilehti (www.laakarilehti.fi) on julkaissut useita kertoja huolestuttavia tutkimustuloksia potilastietojärjestelmien erilaisista ongelmista kuten huono käytettävyys.

Tässä kohtaa teen vertauksen X-Road -hankkeeseen (x-road.global), jonka taustalle on perustettu voittoa tuottamaton (www.niis.org) Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS) -järjestö.

X-Road on alkuperältään Viron suunnassa kehitetty palveluväylä, jonka kehittämiseen suomalaiset sidosryhmät voivat osallistua.

Palveluväylän (www.dvv.fi/palveluvayla) tavoitteet ovat kunnianhimoisia, jolloin palveluväylä tarjoaisi vakioidun tavan siirtää tietoja niin yksityisten kuin julkistenkin organisaatioiden tietojärjestelmien välillä.

Aika näyttää X-Road -hankkeen ja voittoa tuottamattoman yhdistyksen onnistumisen laajemmassa mittakaavassa.

Vastaavalla tavalla suomalainen potilastietojärjestelmä olisi pitänyt aikanaan siirtää voittoa tuottamattoman yhteisön alaisuuteen kuten säätiöön alaiseksi.

Nyt tilanne on täysin päinvastoin, koska meillä on sairaanhoitopiireissä käytössä useita sairaanhoitopiirin kattavia yksityisiä potilastietojärjestelmiä.

Jos olisi vain yksi yhdessä kehitetty potilastietojärjestelmä sairaanhoitopiirien käyttöön, niin moni asia helpottuisi huomattavasti. Esimerkiksi yhteydet muihin järjestelmiin pitäisi rakentaa vain kerran, mikä olisi täysin päinvastoin nykytilanteeseen verrattuna.

Ulkomailla kehitettyjen järjestelmien soveltaminen suomalaisiin olosuhteisiin on hyvin vaikeaa, koska suomalainen ajattelutapa poikkeaa merkittävästi muista maista. Esimerkiksi voi todeta erot vakuutuspohjaisen ja julkisrahoitteisen terveydenhoidon rakenteissa, jolloin ulkomaille kehitettyjen järjestelmien soveltuvuus suomalaisiin olosuhteisiin on hyvin kyseenalaista.

Tietysti voittoa tavoittelematon yhden potilastietojärjestelmän kehittäminen voi maksaa miljoonia euroja, mutta miljoonat eurot tarvitsisi rahoittaa vain kerran koko Suomeen.

Jukka Rannila

Jalasjärvi

Kommentoi