Lukijoilta: Pride tuli ja Pride meni

Kerron tähän alkuun, että olen varsin liberaali ja suvaitsevainen persoona, eikä toisen ihmisen seksuaalinen suuntaus aiheuta minulle minkäänlaisia antipatioita.

Pride-kuukausi ja Pride-viikko meni, värikästä tiedottamista riitti kaupunkien kaduilla. Eikä siinä vielä kaikki – Järvenpäässä on vielä syksyllä Pride-vuoden päätapahtuma, joten lisää sateenkaarenkirjavaa hypetystä on luvassa.

Jokin tässä Pride-touhussa on kuitenkin mennyt överiksi. Meillä Suomessa on seksuaalivähemmistöillä varsin hyvät oikeudet – ellei maailman parhaat – eikä mitään isoa ongelmaa ole. Miksi sitten tämä tapahtuma on paisunut Suomessa sellaisiin mittoihin, että se alkaa jo ärsyttää monia kansalaisia? Äideille, isille ja sotaveteraaneille riittää yksi liputuspäivä, mutta Pride-porukalle ei riitä enää edes viikko, vaan koko kuukausi pitää huutaa kurkku käheänä oikeuksistaan.

Tapahtuma on rantautunut Suomeen USA:sta, eikä se edistä todellista tasa-arvoa.

Hetero ei voi mennä Pride-kulkueeseen kädessään kyltti, jossa lukee “Olen ylpeästi hetero” tai mielipidekyltti “Avioliitto on miehen ja naisen välinen”. Hyvin nopeasti tämä ihminen saisi vihaa osakseen ja poistettaisiin poliisikyydillä kulkueesta oman turvallisuutensa vuoksi.

Siksi ihmettelen miksi monet kaupungit liputtavat sateenkaarilipuin ja tukevat tapahtumaa?

Miksi monet yritykset värittävät logonsa sateenkaaren värein ja tukevat tällaista tapahtumaa? Kansainvälinen hissiyhtiö Kone väritti logonsa sateenkaarenkirjavaksi ja sanoi seisovansa ihmisoikeuksien takana.

Miksi se logo ei ole yhtä kirjava Venäjällä tai arabimaissa? Saattaisivat ehkä businekset kärsiä.

Eikö kannattaisi olla neutraaleja, eikä osoittaa mitään kantaa mihinkään suuntaukseen ja näin osoittaa kannattavansa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokainen ihminen on arvokas.

Jotkut tietenkin sanovat tässä vaiheessa, että eihän Pride-tapahtuma ja seksuaalisen tasa-arvon toteutuminen ole keneltäkään pois?

Kyllä se vain on pois!

Esimerkiksi sukupuolineutraalit liikennemerkit ja henkilötunnuksen vaihtaminen sukupuolineutraaliksi aiheuttavat veronmaksajille miljoonien eurojen lisäkustannukset.

Eivätkö seksuaalivähemmistöt voi todellakaan elää ilman näitä muutoksia ahdistumatta? Eikö voida ajatella veronmaksajien ihmisoikeuksia? Ilmeisesti ei.

Tälle Pride-touhulle on syytä pistää selkeät rajat, ettei tämä leviä käsistä.

Varsinkin koulut ja varhaiskasvatus pitää jättää rauhaan tältä toiminnalta. Se ei ole oikea paikka hämmentää nuorisoa kasvun ja identiteetin hakemisen aikana. Jokainen voi sitten täysi-ikäisenä päättää, millainen haluaa olla, eikä kouluissa tarvita Setaa eikä Prideä.

Valtion, kuntien ja median ei myöskään tarvitse ylikorostaa tapahtumaa, vaan olla neutraali ja palvella kaikkia kansalaisia.

Jokainen ihminen on arvokas ja meillä on vain yksi lippu, joka on merkkinä tasa-arvon puolesta. Se on Suomen lippu, sininen risti valkoisella pohjalla.

Kirjoittaja on perus- suomalaisten kansan- edustaja Vaasasta

Kommentoi