Lukijoilta: Rahan lapioiminen Puolaan on lopetettava

EU:ssa on meneillään monta suurta, osin rinnakkaista ja osin päällekkäistä, suurhanketta. Viime vuoden puolella käynnistettiin uuden komission ja Euroopan parlamentin johdolla Green Deal, mammuttiprojekti kohti ilmastoneutraaliutta ja vihreämpää Eurooppaa. Sen ”sateenvarjon alla” on jo meneillään suuri määrä reformeja, innostavia ja pelottavia.

Lisää on tulossa, investointeja sekä erilaisia keppejä ja porkkanoita.

Rahassa mitaten yksityisten, EU:n ja jäsenmaiden yhteiset panokset nousevat vuoteen 2030 mennessä komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin mukaan 1 000 miljardiin euroon.

Koronan rynnättyä tuhoisin seurauksin myös Eurooppaan, EU on jo rakentanut akuuttiin tarpeeseen 540 miljardin euron hätäapupaketin.

Sen lisäksi kaavaillaan jäsenmaiden piikkiin otettavalla velalla ja/tai uusilla veroilla rahoitettavaa suurta 750 miljardin euron elvytysrahastoa. Siitä 500 miljardia euroa olisi avustusta eli lahjaa. Rahaa jaettaisiin ”eniten tarvitseville”.

Molempiin edellä mainittuihin kytkeytyvät vahvasti monet toimet, joilla EU aikoo ottaa pitkän loikan vihreiden investointien ja digitalisaation vauhdittamiseksi. Tässä koko EU:lla on todella yhteisen ryhdistäytymisen paikka.

Etenkin elvytysmiljardien suuriksi saajiksi tiedetään muun muassa Italia, Espanja ja Ranska. Ehkä mielenkiintoisin tapaus on kuitenkin Puola. Jo kuluvalla EU:n ohjelmakaudella Puola on EU:n aluepolitiikan, jota kutsutaan nykyisin koheesiopolitiikaksi, suurin saaja, keskimäärin

11 miljardin euron saannolla vuodessa. Maa on myös maatalous- ja maaseuturahoituksen suuri saaja. Puola saa keskimäärin yli 4,5 miljardia euroa vuodessa, eli ohjelmakaudessa yli 30 miljardia euroa.

Green Dealin pohjalta EU on rakentamassa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jonka suuruudeksi osin koronaelvytykseen perustuen, komissio kaavailee 40 miljardia euroa. Tällä lahjamuotoisella tuella on tarkoitus auttaa jäsenmaita irrottautumaan muun muassa hiilen käytöstä.

Kaavailujen mukaan rahoituksesta neljännes, ohjelmakaudella noin 10 miljardia euroa, menisi Puolaan.

Toinen uutuus on koronan jälkihoidon pikaisiin avustuksiin keskittyvä elvytyspaketista rahoitettavaksi kaavailtu yli 50 miljardin suuruinen REACT-EU. Rahasto on tarkoitus saattaa voimaan jo tänä vuonna. Tästäkin rahastosta Puola saisi leijonanosan.

Näiden uutuuksien ja muun EU:n kaavaileman elvytysrahastorahoituksen kanssa Puolan nettosaanto EU:sta on nousemassa rankasti.

Vuonna 2018 Puola maksoi EU:lle vajaat 4 miljardia euroa ja sai yli 16 miljardia euroa. Tämä yli 12 miljardin nettosaanto vuodessa tulisi Puolan tapauksessa nousemaan muutaman seuraavan vuoden aikana merkittävästi, jos komission 750 miljardin euron elvytyspaketti hyväksyttäisiin sellaisenaan.

Puola ja sille kaavaillut suuret rahamäärät muodostuvat suureksi haasteeksi EU:lle. Puolan sisäpolitiikassa EU on maan nykyisille valtaapitäville syytösten ja monen pahan kohde. Ainakin nykyjohdon, konservatiivien, suulla se sanoo ”piut paut” EU:n vaatimuksille oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta, lehdistön vapaudelle ja monille muille yhteisille arvoillemme.

Mielestäni erityisesti EU:n konservatiiviselle ryhmälle, EPP:lle, tämä on näytön paikka. Sen olisi päätettävä, pitääkö se tätä puolalaista ”veljespuoluettaan” omassa vaikutuspiirissään unionin päätöksenteossa ja hyväksyy samalla muitta mutkitta valtavan rahamäärän lapioimisen Puolalle.

Nykyisen menon jatkaminen rapauttaisi mielestäni entisestään monilta osin sitä perustaa, jolle koko EU on rakennettu.

Mauri Pekkarinen (kesk.)

Euroopan parlamentin jäsen

Kommentoi