Lukijoilta: Sadat tuhannet suomalaiset tarvitsevat apua

Korona-virus ja sen aiheuttama taloudellinen pysähdys osoittaa kouriintuntuvasti monen eurooppalaisen karun todellisuuden: kolmanneksella ihmisistä ei Euroopassa ole varaa yllättäviin menoihin. Eurostatin tilastojen mukaan suomalaisistakin 27 prosenttia kuuluu tähän ryhmään.

Työpaikkojen kadotessa ja tulojen pysähtyessä huolena on, että koronan myötä yli 150 miljoonaa eurooppalaista on vaarassa ajautua köyhyyteen.

Näin kriisin akuuttivaiheessa keskustelu on terveyden ohella keskittynyt vahvasti yritysten pelastamiseen, tukemiseen ja työpaikkojen säilyttämiseen. Tämä on ensisijaisen tärkeää, jotta talouden toimivia rattaita ei romutu yhtään eikä ainoatakaan pelastettavaa työpaikkaa jäisi pelastamatta.

Mitä nopeammin talous saadaan kriisin akuuttivaiheen jälleen pyörimään, sen parempi koko yhteiskunnalle.

Lisääntyvät irtisanomiset ja lomautukset ovat haaste työttömyysturvajärestelmällemme.

Yritysten haasteiden ja niille kohdistettujen toimien lisäksi tulee hoidettavaksi apu niille pienituloisille ja tavallisille suomalaiselle työtätekeville perheille, joille lyhyetkin taloudelliset kuopat ovat todellinen haaste.

Hallituksella on edessään työ hakea keinot vahvistaakseen sellaisten suomalaisten asemaa, joilla on turvanaan vain vähän säästöjä ja jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa. Kelan toimeentulotukea ei voi odottaa loppuvuoteen tai työttömyyskassan päätöstä kuukausia.

Monilla suomalaisilla kotitalouksilla on myös paljon velkaa, maksusuunnitelmia tulee voida tehdä kiristyneeseen tilanteeseen. Jo nyt peräti 380 000 kansalaisella oli 2019 vuoden lopussa maksuhäiriömerkintä.

Velkakierteen paheneminen on todellinen vaara. Emme saa ajaa ihmisiä pikavippikierteeseen.

Mitä opimme vuonna 2008 alkaneesta lamasta? Silloin alkaneessa talouskriisissä työttömyyskassojemme omat ja yhteiset rahastot eivät riittäneet, ja työttömyyskassojen jäsenmaksuja oli pakko nostaa. Tämä alensi työntekijöiden käteen jääneitä tuloja ja leikkasi jo valmiiksi vähentynyttä kulutuskysyntää.

Jotta näin ei kävisi tällä kertaa, vaihtoehto voisi olla Suomen ja muiden EU-maiden työttömyysturvajärjestelmien yhteinen puskurirahasto, jonka avulla järjestelmän ylikuormitusta voitaisiin torjua. Euroopan komissio ja komissaari Nicolas Schmit tekivät tästä juuri esityksen vastaukseksi myös nyt käsillä olevaan talouskriisiin.

Kriisin keskellä kansalaisyhteiskunta ja esimerkiksi kunnat voivat päättää auttaa myös muilla keinoin. Valtion toimiminen kuntien rinnalla ehkäisemässä investointien pysähtymistä ja lomautuksia on tarpeen. Kunta on myös palveluissa lähitoimija. Mielikuvitusta tarvitaan myös palveluissa.

Vaasa jakaa maksutta kouluruokapaketteja kaikille niille etäopetuksessa oleville oppilaille, joiden perheessä se koetaan tarpeelliseksi ja avasi kriisipuhelimen. Kaupunginteatterin näyttelijät tekevät oppimateriaalia ja radio-ohjelmia sekä kulttuuria nettiin.

Kun epidemia on ohi ja päästään aallokon yli takaisin kuivalle maalle, on tärkeää, että työvoima ja kysyntä kohtaavat nopeasti. Työpaikkoja ei saa tappaa, jotta päästään jälleenkäynnistykseen heti kun on kovaa maata jalkojen alla. Poikkeusoloissa empatian ja toisen asemaan asettumisen tarve korostuu. Yhteiskunta on tasan niin vahva, kuin sen heikoimmassa asemassa olevat. Muistetaan tämä, myös kriisin keskellä.

Miapetra Kumpula-Natri

europarlamentaarikko, S&D

Kommentoi