Lukijoilta: Seinäjoen asemanseudun rakentamisesta

Viime syksynä Ylen MOT-ohjelma paljasti Kouvolan massiivisen ratapihan rakennustöihin liittyvät ongelmat. Kouvolan kaupunki on lähtenyt kehittämään omaa ratapihaa ja tarkoituksena on rakentaa lähes kilometrin pituinen junien tavaraliikenteen suurterminaali.

Rakentamista perustellaan lisääntyvällä Kiinasta tulevalla junarahtiliikenteellä. Ratapihan kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa, josta Kouvolan kaupungin osuus on 28 miljoonaa euroa.

Totuus on kuitenkin rajua seurattavaa. MOT-ohjelma paljasti, mikä rataliikenteen todellisuus oli vuonna 2019. Elokuuhun mennessä näitä Kiinasta tulevia junia oli tullut kokonaiset 3 kappaletta.

Kouvolan terminaalin hurjimmissa visioissa on puhuttu jopa viiden junan käsittelystä päivittäin. Maltillisimman arvioni mukaan elokuun loppuun mennessä junia olisi pitänyt tulla 800 kpl. Ero vision ja todellisuuden välillä on tosi raju.

Samanlaisia korkealentoisia visioita ollaan tekemässä myös täällä Seinäjoella. Julkisuudessa pyörinyt asemanseudun hanke on erittäin suuri investointi. Seinäjoen asemanseutua on tarkoitus rakentaa kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen kustannusarvio pyörii 70 miljoonan euron tuntumassa. Huomioitavaa on se, että hanketta ollaan tekemässä ainoastaan Seinäjoen kaupungin omilla rahoilla.

Seipark rakentaa parkkihallin, kaupunki sote-keskuksen ja tytäryhtiö Into Oy kaavailee toimistorakennuksen tekoa.

Pidän tätä toimintatapaa rakentajana erittäin kummallisena. Jotta asiaa voidaan arvioida toiselta kantilta, on tutustuttava Tampereen asemanseudun rakentamiseen.

Tampereen aseman seudulle tullaan investoimaan seuraavan 15 vuoden aikana noin miljardi euroa. Hanke tehdään kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaa vuosina 2023–2030 ja Tampereen kaupungin osuus 1. vaiheesta on noin 50 miljoonaa euroa.

On kuitenkin arvioitu, että 1. vaiheessa rakennusoikeudesta ja maankäyttösopimuskorvauksista syntyy kaupungille tuottoja noin 38 miljoonaa euroa.

Mikäli hanketta lähdetään toteuttamaan puutteellisten tietojen sekä ylioptimisten tunnelmien pohjalta niin silloin hankkeessa on erittäin korkeatasoisia riskejä.

Loppukädessä näiden riskien takaajina ja maksajina ovat Seinäjoen veronmaksajat.

Tampereen isoissa ratahankkeissa ovat mukana isot rakennusliikkeet, eläke- sekä vakuutusyhtiöt. Lisäksi rahoitusta saadaan valtiolta sekä EU:lta. Näin ollen riski on jaettu monelle eri osapuolelle ja tällä taataan hankkeen kustannustehokas toteutuminen.

Mistään edellä mainituista ei ole julkisuudessa puhuttu Seinäjoen aseman seudun osalta. Riski on kokonaan Seinäjoen kaupungin.

Seinäjoella on tällä hetkellä kaavoitettuja rakentamattomia kerrostalotontteja noin 70 000 ke-m2. Sijoittajien ja rakennusliikkeiden kaavamuutoksen piirissä sekä vireillä olevat hankkeet nostavat rakentamattomien kerrostalotonttien määrän yli 100 000 ke-m2:n. Lisäksi keskustan alueen liike-ja toimistotilat huutavat tyhjyyttä. Keskustassa on tällä hetkellä vapaana ja tyhjillään noin 10 000 m2 liike- ja toimistotilaa.

Peräänkin Seinäjoen kaupungilta hyvin tarkkaa tarveselvitystä, onko tälle kaikelle oikeasti tarvetta? Hienot arkkitehtisuunnitelmat eivät takaa mitään.

En ole aseman seudun hanketta vastaan millään lailla. Se tulee vain toteuttaa markkinaehtoisesti, ei väkisin. Aseman alueen aggressiivisen eteenpäinviemisen vaarana on koko Seinäjoen keskustan kuoleminen.

Ideaparkin tulo on jo keskustan toimijoita vaikeuttanut, sillä tammikuun myynti keskustan liikkeissä on ollut keskimäärin 50 prosenttia pienempää kuin edellisvuotena.

Aseman seudun takia Aallokon eli uuden sote-keskuksen rakentaminen on viivästynyt jo ihan riittävästi. Kaupungin perustehtävä on tuottaa asukkaille peruspalveluita, joka nyt tuntuu unohtuneen kaupungin päättäjiltä.

Eetu Lehtola (sd.)

kaupunki- ja ympäristölautakunnan jäsen

Into Seinäjoki, hallituksen jäsen

Kommentoi