Lukijoilta: Seinäjoen kaupungin erikoissairaanhoitomenoista

Ilkan uutisen (10.1.20) mukaan Seinäjoen kaupungin viime vuoden tilinpäätös on jäämässä 27 miljoonaa euroa pakkaselle. Tärkeimpänä osasyynä esitetään ennakoitua suuremmat erikoissairaanhoidon menot. Kommentoin asiaa osittain osallisena, koska olen toiminut Seinäjoen keskussairaalan sisätautiylilääkärinä lähes kolmen vuoden ajan 1.9.2019 asti.

Ilmeisesti yhteispäivystykseen siirtymisen (2.1.19) menovaikutukset aliarvioitiin pahasti. Todennäköisesti niitä olisi voinut hillitä ohjeistuksella siitä, miten hoivakotiasukkien viimeiset vaiheet järjestetään.

Juuri kukaan hoivakotiasukki ei hyödy siitä, että kunnon romahtaessa hänet siirretään keskussairaalahoitoon. Siellä hänelle useimmiten tehdään sellaisia tutkimuksia ja annetaan sellaisia hoitoja, jotka eivät oleellisesti pidennä elämää vaan käytännössä vain lisäävät hänen kärsimyksiään ja hänen asuinkunnalleen koituvia kustannuksia. Viime vuoden aikana jouduin hoitamaan lukuisia tällaisia surullisia potilastapauksia.

Nähdäkseni Seinäjoen hoivakotien toimintaan pitäisi saada näissä asioissa selvät, ryhdikkäät ohjeet. Se tarkoittaisi käytännössä, että hoidokkien hoitolinjaukset olisivat kirjattuina ja että ongelmatilanteissa voidaan konsultoida jotakuta vanhustenhoitoon perehtynyttä lääkäriä eikä keskussairaalan ensihoidon tai päivystyspoliklinikan akuuttihoitoasiantuntijoita. Tiedän, että tällaiseen järjestelyyn on menty monissa muissa samat ongelmat kokeneissa kunnissa. Kokemukset ovat olleet enimmäkseen hyvin myönteisiä.

Akuuttihoidon asiantuntijoiden kokemus ja näkemys soveltuvat tietenkin täydellisesti muiden akuuttien terveysongelmien ratkomiseen.

Karri Helin

osastonylilääkäri

Seinäjoen keskussairaala

Kommentoi