Lukijoilta: Seinäjoen kaupunginjohtajain valintahistoriaa noin 50 vuoden ajalta

Kun tulin ensimmäisen kerran valituksi vuoden 1972 lokakuun vaaleissa Seinäjoen kaupunginvaltuustoon kokoomuksen nuorimpana edustajana, kaupunginjohtajamme oli varatuomari Olavi Piha (sd.), vasemmistoenemmistöisen kauppalanvaltuuston valitsemana. Sotilasarvoltaan hän oli majuri.

Ensimmäisellä valtuustokaudellani sain heti merkittävästi vaikuttaa edesmenneen Tuomas Marttilan kanssa vuoden 1974 kokoomuksen valtuustoryhmässä kaupunginjohtajan DI Matti Nuolivirran (kok.) valintaan. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti.

Hänen valintansa takana olivat kokoomus, liberaalit ja SKDL. Sosiaalidemokraattien ja keskustan ehdokas oli Kauhajoen kunnanjohtaja Mauno Kangasniemi. Hänestä tuli hieman myöhemmin Vaasan läänin maaherra. Äänestys oli tiukkaakin tiukempi, muutaman äänen ero.

Olin kokoomuksen, Valto Tuorila sosiaalidemokraattien ja Simo Luoma keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kun kaupunginvaltuusto valitsi Nuolivirran jälkeen 29.6.1992 johtajaylilääkäri, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raimo Yli-Uotilan (kok.) kaupunginjohtajaksi. Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti.

Tämä virka kiinnosti silloin myös kolmea kaupungin omaa virkamiestä Aaro Honkolaa, Pentti Sivusta ja Ilmari Ylä-Autiota. Sanottiin eduskunnasta pudonneen Markus Aaltosenkin olevan virasta kiinnostunut. Kokoomusryhmälle tiedotettiin, että salolainen kansanedustaja Sauli Niinistö on myös jossain määrin virasta kiinnostunut.

Kokoomuksen ja keskustan valtuustoryhmäin ennakoidut äänet olisivat varmistaneet Yli-Uotilan valinnan yhdellä äänellä. Valto Tuorila esitti pidettäväksi neuvottelutaukoa. Tauon jälkeen hän veti palautusesityksensä pois ja esitti myös sosiaalidemokraattien ja SKDL:n tukevan Yli-Uotilaa. Hänet valittiin 32 äänellä, hajaääniä saivat kolme edellä mainitsemaani.

Varatuomari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Pukkinen (kok.), sotilasarvoltaan kapteeni, valittiin melko yksimielisesti vuoden 1999 valtuustossa, lukuunottamatta muutaman keskustan valtuutetun tukea.

Pukkinen, syntyperäinen seinäjokelainen, oli hankkinut nuoresta iästään huolimatta merkittävästi kansallista ja kansainvälistä kokemusta. Hänen aikanaan Seinäjoen kaupunkiin liittyi Peräseinäjoen kunta. Oli paljolti hänen ansiotaan, että Seinäjoelle syntyi teknologiakeskus ja viidestä yliopistosta koostuva yliopistokeskus. Framin rakentamisessa oli hänellä erittäin painava ja merkittävä osuus, sillä hänen yhteyksiensä ansioksi luetaan Framin rakentaminen ja sen rakentamisrahoituksen hankkiminen saksalaiselta pankilta.

Pukkisen kyvyt johtaa Seinäjoen kaupunkia huomattiin myös Turussa, ja hänet valittiinkin selvin äänin 58–1 sinne kaupunginjohtajaksi.

Kauhajoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki (kesk.) valittiin 18.4.2005. Sotilasarvoltaan hän on aliupseeri.

Olin edelleen valtuutettuna valintakokouksessa. Rasinmäen valinta oli siitä erikoinen, että jo ennen kunnallisvaaleja olimme kokoomusryhmässä tietoisia, että keskusta ja sosiaalidemokraatit olivat päättäneet, että äänestystuloksista riippumatta kaupungin ykkösvirkamiespaikat jaetaan sulle, mulle ja kokoomusta nöyryytetään.

Näin myös kävi ja Jorma Rasinmäki valittiin äänin 37–13 kaupunginjohtajaksi ja Harri Jokiranta (sd.) äänin 34–12 apulaiskaupunginjohtajaksi. Punamulta toimi, Kari Hokkasen ja Harry Wallinin sopimus piti, ja kokoomusta kuritettiin oikein kunnolla.

Kaupunginjohtajaksi vastaehdokkaamme oli Aaro Honkola ja apulaiskaupunginjohtajaksi Ilmari Ylä-Autio. Kokoomus jäi yksin noissa äänestyksissä. Alavuden kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää oli myös alussa yksi ehdokkaamme kaupunginjohtajaksi, mutta hänet muut ryhmät torjuivat heti neuvotteluissa.

Näin näissä neljän Seinäjoen kaupunginjohtajan valinnassa mukana olleena olen valintojen kulun muistiini kirjannut. Tosi on.

Seinäjoki on huomattavasti kasvanut kaupunkikeskuksena, ja sen merkitys Suomen kasvukeskuskaupunkien joukossa on nykyään pysyvä. Varsinkin tähän hetkeen tarvitsemme todellisen johtajan, jolla on kansainvälistä kokemusta ja joka on kansallisestikin tunnettu, kokenut henkilö yhteyksineen maamme korkeimpaan johtoon.

Seppo Katila

Kotiseutuneuvos

Valtuutettu 1973–2008, varavaltuutettu 2009–2016 Seinäjoki

Kommentoi