Lukijoilta: Seinäjoen paikallisliikenteestä

Seinäjoen kaupunginvaltuusto käsitteli (27.1.2020) päätösasiaa: ”Seinäjoen keskustan kestävän liikkumisen toimenpideohjelma”. Ohjelmatyön lähtökohtana ovat olleet Seinäjoen aiemmat liikkumisen ja pyöräilyn ohjelmat. Valtuusto kävi aiheesta laajan ja hyvän keskustelun erityisesti ydinkeskustan ja sen lähialueen pyöräilyn kehittämisestä.

Ihmettelin sitä, että keskustan saavutettavuusvertailussa ei ole mukana paikallisliikenne vaikka työn tavoitteena mainitaan joukkoliikenteen kehittäminen. Se on merkittävä vaihtoehto silloin, kun pyöräily ei ole realistista.

Esimerkiksi 5–6 kilometrin pyöräily säännöllisesti aamuin illoin työhön tai opiskeluun ei ole kaikille mahdollista. Pyöräilyä rajoittavat mm. ikä, kunto, keliolosuhteet, elämäntilanne jne. Joka aamu ei myöskään aina yksinkertaisesti innostu polkemaan mainittua matkaa pyörällä.

Pyöräilyreittien rakentaminen etäämmälle kaupungin keskustasta ja esimerkiksi liitoskuntien keskustojen ja kantakaupungin välille palvelevat lähinnä vapaa-ajan pyöräilyä ja siinä mielessä se on hyvin perusteltua.

Olin hieman pettynyt, kun valtuutetut eivät innostuneet käyttämään puheenvuoroja paikallisliikenteen puolesta. Edellisillä valtuustokausilla paikallisliikenteen neuvottelukunnan puheenjohtajana monesti kiusaantuneena totesin, että uusien asuntoalueiden kaavoituksessa, keskusteluista huolimatta, ei ole vuosikymmenienkään kuluessa riittävästi huomioitu paikallisliikenteen kehittämistä.

Ovatko kaavojen laatijat riittävässä määrin kutsuneet liikennöitsijöitä keskustelemaan ja kysymään heidän näkemystään joukkoliikenteen kehittämiseksi. Reittien suunnittelu kaavan tekemisen yhteydessä luo perustan paikallisliikenteen sujuvuudelle ja tavoitettavuudelle.

Järkevästi suunnitellut linjat palvelevat matkustajia ja luovat operaattorille pohjan kannattavaan liikennöintiin. Samalla kaupungilta tarvittava tuki pienenee. Toivon valtuutetuilta aktiivisuutta tässäkin asiassa, koska valtuusto päättää kaavoista.

Toinen keskeinen paikallisliikenteen käyttömukavuuteen vaikuttava tekijä ovat pysäkit. Kadunrakentamisen yhteydessä on valitettavan usein jätetty pysäkkilevennykset rakentamatta, pysäkin merkki on vain isketty ojan pientareelle. Tämä hankaloittaa matkustajan bussin käyttöä, varsinkin talviaikaan, sekä heikentää turvallisuutta.

Muun liikenteen kannalta on myös tärkeää, että bussi voi ajaa pysäkkilevennykselle ja näin aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä muulle liikenteelle.

Olen ymmärtänyt, että tästä edespäin pysäkkilevennykset rakennetaan aina heti kadunrakentamisen yhteydessä. Toivotaan, että näin tapahtuu.

Martti Pajulammi (kesk.)

varavaltuutettu

Seinäjoki

Kommentoi