Lukijoilta: Seinäjokea pääkatujen varsilta

Miten Seinäjoella on eletty ja eletään, välittyy merkittävästi kaupungin pääkatujen varsilta. Historiallinen ja moderni Seinäjoki avautuvat kulkijalle keskeisesti Kirkkokadulta tai Vapaudentieltä avautuvien maisemien kautta.

Rakennetun ympäristön kerroksista välittyy kuva kaupungin arvoista. Helmenä erottuu Aalto-keskus, joka näkyy nyt hyvin Kirkkokadun ja Vapaudentien risteyksestä.

Lakeuden risti aaltoilevien kattorakenteiden yläpuolella on vaikuttava näky luonnehtien yleisesti eteläpohjalaista maisemaa. Vaikutelmaksi jää arvokkaiden rakennusten kokonaisuus molemmin puolin tietä.

Vaan mitä on tapahtumassa. Unohdetaanko Seinäjoella nyt Unescon maailmanperintöhanke? Pikarakennetaanko kaupungin arvokas ja keskeinen yli kolmen hehtaarin alue?

Aalto-keskuksen naapurustossa tehtävien toimien vaikutus kaupunkikuvaan on keskeinen. Poikkeusjärjestelyt arvokkaalla alueella eivät ole perusteltuja.

Tulee mieleen Dresdenin kaupungin tapaus kymmenisen vuotta sitten. Dresden joutui luopumaan Unescon tittelistä, koska uudisrakennus pilasi historiallisen maiseman Elbe-joen ylittävällä sillalla.

Saksan liittovaltiokin patisti kulttuurikaupunkiaan muuttamaan sillan tunneliksi, mutta itsepäinen paikallinen tahdonmuodostus sai sillan rakentamisen toteutumaan.

Kun Waldschlossenin sillan rakennustyöt olivat meneillään, poisti Unesco Dresdenin listaltaan ja sai paikallispoliitikot häpeämään.

Olisiko meidän otettava oppia tapauksesta ja tehtävä kaupunkimme tärkeimmälle matkailukohteelle ja imagotekijälle sen ansaitsema ympäristö.

Sirkka Kumpula

kasvatustieteiden tohtori

Alvariania ry:n sihteeri

Kommentoi