Lukijoilta: Seinäjoki ja Vaasa MAL-neuvottelupöytään

Tämä on ensimmäinen kolumnini uuteen historiallisen Etelä-Pohjanmaan maakuntalehteen. Haluan niin alueen vaikuttajana kuin lukijana ja asiakkaana toivottaa mitä sydämellisintä menestystä uudelle Ilkka-Pohjalaiselle.

Itselle lehtien yhdistyminen on monen muun tapaan ollut tunteellista. Tuskin olisin kansanedustaja ellen olisi alkanut teini-ikäisenä lukemaan Ilkkaa. Yhteiskunnallinen heräämiseni liittyy vahvasti Kari Hokkasen Ilkan lukemisen aloittamiseen. IP:n päätoimittaja Markku Mantila muuten kirjoitti silloin kolumneja ulkomaansivuille. Pohjalaista olen ryhtynyt lukemaan vähän vanhempana ja minulla oli suuri ilo toimia lehden historian neljä viimeistä vuotta sen kolumnistina.

Vaasa ja Seinäjoki ovat pitkään perään kuuluttaneet valtiolta vahvempaa osallistumista seutujen kehittämiseen. On koettu, että satsaukset osuvat liiaksi joko etelän ruuhka-Suomeen tai itään ja pohjoiseen. Omillaan pärjäävät, elävän elinkeinoelämän omaavat mutta kuitenkin keskikokoiset kaupungit ovat olleet väliinputoajia: ei sopivan köyhiä muttei riittävän rikkaitakaan.

Kasvukeskusten kehittämiseen on 2010-luvulla käytetty ns. MAL-menettelyä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet kaavoitukselle, asuntotuotannolle ja liikenneverkon hankkeille.

Punamultahallituksen ohjelman mukaan MAL-sopimuksia on mahdollista laajentaa uusille yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksille. Menettely onkin alkanut Kuopion, Lahden ja Jyväskylän seuduilla.

Erityisesti Seinäjoelle on ollut toiveita päästä mukaan. On kuitenkin myös paikallisesti peiliin katsomista. Seinäjoki ei alle 70 000 asukkaan kaupunkina helposti riitä, mutta kaikilla uusilla MAL-alueilla ovat hankkeessa mukana myös naapurikunnat.

Jyväskylän diiliin ovat tulossa mm. Laukaa, Muurame ja Äänekoski. Lahden hankkeessa ovat esimerkiksi Asikkala, Heinola ja Hollola. Kuopiossa mukaan suunnitellaan mm. Lapinlahtea, Leppävirtaa ja Siilinjärveä.

Seinäjoen seutukunnan kunnissa on yli 120 000 asukasta. Siinä olisi vankkaa pohjaa. Hämmästelen, miksei Seinäjoen kaupunki ole lähestynyt naapureitaan sellaisen koalition luomiseksi, joka voisi neuvotella valtion kanssa. Odotan, että Seinäjoen seudulla kiireesti ryhdytään toimiin tällaisen joukkueen luomiseksi.

Myös Vaasalla yhtenä kovimmista vientivetureista on täysi oikeus odottaa valtion sopimusmekanismien hyötyjä.

Rannikon osalta kehittämisen kysymyksiä ovat mm. monikielisyys ja osaavan työvoiman saaminen teollisuuteen. Myös Vaasalla on töitä luottamuksen lujittamiseksi naapureihinsa.

Meillä moni asia on hyvin, jopa parhaiten. On myös paljon parannettavaa mm. liikenteessä, koulutuksessa ja vetovoimassa. Identiteettiimme kuuluu ylpeys ja ittellisyys. Kuitenkin joskus aluekehityksessä ja lobbauksessa se kääntyy kolloudeksi.

Kilpailussa kansallisesta ja kansainvälisestä rahasta ei pärjää sisäisesti riitainen tai öykkäröivä alue. Tarvitaan yhteistyökykyä niin paikallisesti kuin ulospäin.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kauhavalta

Kommentoi