Lukijoilta: Seinäjoki lisää turpeenpolttoa ilmastotavoitteista huolimatta

Täsmennyksiä Seinäjoen Energia Oy:n toimitusjohtajan Hätilän kirjoitukseen (I-P 29.4.), jossa kierreltiin pääasiat kaukaa ja harhautettiin kirjoittamalla asiakastyytyväisyydestä ja tilastoista.

Kysyimme uusiutuvan energiankäytön tavoitteista ja päästöjen alentamisesta.

Seinäjoen Energia on monopoliyritys, jonka markkinat on varmistettu osin kaukolämpöön pakottavilla kaavamääräyksillä. Energian hinta halutaan pitää alhaalla, mutta uusiutuviin energiamuotoihin ei tunnu olevan kiinnostusta. Pariisin sopimukset, kansalliset tavoitteet ja Hinku-projekti ovat unohduksissa.

Nykyaikaisen, innovatiivisen energiayhtiön ei pitäisi hakea lupaa turvekattilalle. Tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2030 mennessä ja käytännön toimet turpeenpolton lisäämiseksi ovat pahasti ristiriidassa keskenään.

Turvealaa tuetaan kilpailua vääristäen muihin energiamuotoihin nähden noin 25 prosenttia. Turve-energia on kannattamatonta ilman verotukea, jota meistä jokainen joutuu maksamaan.

Seinäjoen Energia on korottanut kaukolämmön hintoja vuoden 2020 alussa. Turvelämmön ja -sähkön hinta perustuu osittain turpeen verotukeen (196 miljoonaa euroa v. 2020). Energiaturpeen liikevaihto on Suomessa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Energiayhtiöt omistavat toisiaan ristiin rastiin. Seinäjoen Energia myy osin omistamansa EPV Energian sähköä ja lämpöä, jotka ovat suurelta osin turveperäistä, eivätkä edes erityisen edullista.

Useat kilpailevat sähkölaitokset toimittavat ns. vihreätä sähköä, vieläpä edullisemmilla hinnoilla. Mihin siis katoaa kilpailukyky veroetujen ja edullisuuspuheiden jälkeen? Omistussuhteet ja kytkökset muihin energiayrityksiin eivät tee toimintaa hiilineutraalimmaksi.

Tosiasiassa Seinäjoen energian toimittamasta lämpöenergiasta tehdään turvetta polttamalla 74 prosenttia ja vain noin neljäsosa uusiutuvilla polttoaineilla.

Turvetta ajetaan noin 13 000 rekkakuormaa vuodessa ja turvesoita tarvitaan yli 2 000 hehtaaria. Niistä saadaan energiaa 15–20 vuotta kerrallaan. Soukanjoen uusi lämpölaitos lisäisi turpeenpolttoa vähintään 2 000 kuormaa. Kapernaumin voimalan kulutus olisi samaa kokoluokkaa vielä lisäksi.

Pelkästään Soukanjoen lämpölaitoksen toimintaan tarvittava turpeenkaivu ja -poltto aiheuttavat välillisesti runsaat vesistöpäästöt maakunnan jokiin ja järviin. Lukuina se tarkoittaisi kiintoainetta 20 300, fosforia 230, typpeä 5 800 ja humusta 157 000 kilogrammaa joka vuosi.

Kapernaumin ”biolämpölaitos” aiheuttaa lähes samansuuruiset vesistöpäästöt ja Sevon turpeenkaivuu noin viisinkertaisen määrän päästöjä.

Seinäjoki on jo nyt Suomen pahimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia henkeä kohdin laskettuna. Tämä johtuu pääosin turpeella tuotetusta kaukolämmön ja sähkön tuotannosta.

Vaikka Hätilä kirjoittaa, että toiminta ei saisi olla yhden kortin varassa, niin sellainen tilanne on tällä hetkellä, kun voimaloissa on käytössä pääosin turvetta.

On kummallista, että päätetään investoida laitokseen, joka polttaa pääosin turvetta ja jonka käyttöikä on kymmeniä vuosia, kun samalla puhutaan hiilineutraalisuustavoitteesta 2030.

Ensin pitäisi selvittää, minkälaisilla tekniikoilla hiilineutraalisuuteen päästään 10 vuodessa ja vasta sitten päättää uusista laitoksista.

Toivomme että ihmiset heräävät, perehtyvät asiaan ja vaativat muutosta Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen Energian turvemyönteiseen päätöksentekoon.

Teemu Tuovinen

Suomen luonnonsuojeluliiton aluesihteeri

Pohjanmaan piiri ry

Kommentoi