Lukijoilta: Seksuaalirikoksista luvassa kovemmat rangaistukset

Niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa on perusteellisesti kiinnitetty huomiota törkeisiin seksuaalirikostapauksiin ja niistä annettuihin mataliin tuomioihin.

Yksi paljon keskustelua herättänyt tapaus on muutaman vuoden takaa, kun sukupuoliyhteys 10-vuotiaan tytön kanssa tuomittiin törkeän raiskauksen sijaan törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa tapauksessa ja hovioikeuden 2015 antama tuomio jäi voimaan.

Perusteena törkeän raiskauksen hylkäämiselle oli, että lapsi ei vastustanut hyväksikäyttäjäänsä.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ja niistä annettavat tuomiot ovat vain yksi syy sille, että hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö valmistelee seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta.

Uudistusta valmisteleva työryhmä julkaisi raporttinsa heinäkuussa ja siitä jätettiin lausunnot syyskuussa. Lausuntojen jälkeen alkaa vasta varsinainen lakivalmistelu ja eduskuntaan saamme esityksen näillä näkymin ensi keväänä.

Lausuntokierroksen perusteella työryhmän tekemät esitykset kaipaavat selkeyttämistä.

Useat tuomioistuimet, syyttäjät ja järjestöt näkevät riskinä, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset lievenevät ja että arviointi kohdistuu entistä voimakkaammin tekijän sijasta lapsen toimintaan hyväksikäyttötilanteessa, jos lainvalmistelu etenee työryhmän esittämällä tavalla.

Lainsäädännön jatkovalmistelussa on syytä varmistaa, että näin ei käy. Tämän tulemme varmistamaan eduskunnan lakivaliokunnassa, jonka SDP:n ryhmän vastaavaksi nousin lokakuun alussa.

Hallitusneuvotteluihin oikeusvaltiota käsittelevässä työryhmässä osallistuneena tiedän, että hallituksen tahto on selkeyttää seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä ja koventaa rangaistuksia.

Hallitusohjelman mukaan uudistuksen lähtökohtana on jokaisen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Rikoslain raiskauksen määritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.

Hallitusohjelman mukaan törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangaistukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin.

Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia halutaan korottaa.

Seksuaalirikosten uhrien asemaa vahvistetaan laajentamalla seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksen palvelutarjontaa ja alueellista kattavuutta.

Seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi laajennetaan ns. Lastenasiaintalo-mallia.

Rikosoikeudellisten rangaistusten käyttäminen on aina viimesijainen keino pahoinvoinnin vähentämiseen yhteiskunnassa.

Rangaistusten koventaminen ei yleensä ole tehokkain tapa vähentää rikollisuutta, mutta seksuaalirikosten rangaistuksissa on kiristämistarve, jonka ovat todenneet myös useat tutkijat.

Rikosten ehkäisemiseksi parannetaan järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumuksen puutteeseen perustuvaksi on tärkeä periaatteellinen muutos. Käytännössä kysymys on todistustaakan muuttamisesta.

Uhrin kokemasta väkivallasta tai sen uhasta asian käsittely keskittyy jatkossa siihen, voidaanko osapuolten katsoa suostuneen sukupuoliyhteyteen. Vastaava määritelmä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi