Lukijoilta: Sijoitus pääomaan

Väestön henkinen kapasiteetti on koetuksella. Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi puhuttaa, työikäisten jaksaminen on tapetilla. Korona-aika on räjäyttänyt kaikki mahdolliset kanavat pullolleen avun tarvitsijoita. Mistä lääkkeet tähän tilanteeseen?

Lääke numero yksi: Psykososiaalista erityisosaamista on lisättävä kaikille työntekijöille kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalalla, esimiehille myös, alasta riippumatta.

Onko nyt todettava ääneen se, että opettajat eivät enää vuosiin ole pelkästään opettaneet, terveydenhoitajat mitanneet ja punninneet, lastenhoitajat puettaneet ja leikittäneet.

Mahdollisuus täydennyskoulutukseen on organisaatiosta ja sen rahoituksesta riippuvainen. Julkisen sektorin koulutusmäärärahat ovat vuosittain välillä järkyttävän pieniä.

Mitkä ovat ne keinot, joilla työntekijöille ja esimiehille taattaisiin rahalliset ja ajalliset resurssit käydä muutakin kuin irralliseksi jääviä yksittäisiä ilmais-webinaareja?

Yksittäisillä ja lyhyillä koulutuksilla on ehdottomasti paikkansa. Vaikuttavuuden ja muutokset omiin totuttuihin työtapoihin tekee kuitenkin pidemmät prosessinomaiset koulutukset.

Täydennyskoulutus takaa työhyvinvointia ja mahdollisuuden kehittää omaa työotettaan. Tästä hyötyvät kaikki, sekä työntekijät että oppilaat / asiakkaat / potilaat.

Lääke numero kaksi: Laajennetaan Kelan psykoterapiassa asiakkaiden valinnanmahdollisuudet yksilöpsykoterapeuteista myös pari- ja perhepsykoterapeutteihin. Suurin osa Kela-lähetteistä on suunnattu yksilöpsykoterapeuteille, jolloin pari- ja perhepsykoterapeuttipätevyyden omaavat eivät voi olla tuottamassa tätä palvelua.

Henkinen haavoittuvuus ei kuitenkaan koskaan ole yksin yksilön asia vaan se koskettaa aina koko perhettä. Yksilöpsykoterapeutin löytäminen etsiville asiakkaille on tällä hetkellä haastavaa valtakunnallisesti ja tilanne on todellinen myös täällä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Lääke numero kolme: Tunnistetaan asiakaslähtöinen palveluverkosto. Meidän ammattilaisten on pysyttävä kartalla millaisia palveluverkostoja on erilaisissa haastavissa tilanteissa ja mistä ihmiset saisivat ajantasaisimman avun psykososiaalisissa tarpeissa. Verkostoista löytyy julkisen puolen toimijoita, yrittäjiä ja eri yhdistyksiä.

Jokainen meistä voi tontillaan yrittää tehdä parhaansa siinä hetkessä, kun apua ja tukea tarvitaan. Ihmisten oman toimijuuden vahvistaminen ja valinnanvapauden mahdollisuudet lisäävät hyvinvointia, mutta pirstaleisessa palveluverkostossa meidän pitää osata neuvoa ja opastaa, kertoa monista mahdollisuuksista. Verkostoidutaan yli organisaatio- ja toimialarajojen. Mahdollistetaan rahoituksen keinoin täydennyskoulutus. Se on sijoitus kaikkien pääomaan.

Julkinen sektori, yrittäjät ja yhdistykset – meidän kaikkien työpanosta tullaan tarvitsemaan, ketään ei ole varaa jättää ulkopuolelle. Silloin asiakas jää systeemin sivustakatsojaksi.

Johanna Perttilä

yrittäjä, kouluttaja, psykoterapeutti, työnohjaaja

Isokyrö

Kommentoi