Lukijoilta: Station kuuluu uudelle valtuustolle

Alkujaan linja-autoaseman korttelin kilpailutuksen ehtona oli, että Vaasan kaupunki ei olisi siihen sisältyvän musiikkitalon omistaja, rahoittaja tai pääasiallinen maksaja. Kaupunki olisi maksanut vain musiikkitalon käytöstä ilman velkaantumista.

Hieno konsepti muuttui ensin siten, että kaupunki omistaisi 50 miljoonan euron musiikkitalon ja liikuntahallin kokonaisuudesta 60 prosenttia eli kaupungin osuus olisi ollut 30 miljoonaa euroa. Tuolloin musiikkitalon hintalappu oli 46 miljoonaa.

Sittemmin vuonna 2019 musiikkitalo on siirtynyt kokonaan kaupungin vastuulle ja tuo 46 miljoonan euron musiikkitalo on paisunut jo 52 miljoonan euron investoinniksi.

Tämän 52 miljoonan euron lisäksi kustannuksia nostaa parkkitalon osuus 2,2 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikan osuus 3,3 miljoonaa euroa.

Musiikkitalon hinta on siis kasvanut melkoisesti edellisestä valtuuston käsittelystä, vaikka tuolloin vannotettiin, että laskemat ja indeksit varmistavat, että budjetti pitää.

Vuonna 2015 valtuustolle kerrottiin, että musiikkitalon käyttökustannukset kaupungille olisivat 680 000 euroa vuodessa. Vuonna 2017 kustannusarvio oli 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Viimeksi vuosittaisten kulujen kerrottiin olevan 2,2 miljoonaa euroa, mutta nyt ne ovat jo yli 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Ihmetystä herättää, ettei kustannusten hurja nousu herätä isompia reaktioita. Valtuustossa kyllä toisinaan kiistellään muutamien kymmenien tuhansien eurojen asioista jopa tuntikaupalla.

Olen vastustanut Wasa Station -hanketta siitä lähtien, kun se muuttui taloudellisesti hyvin raskaaksi kaupungille. Kaupunki on kuitenkin sitoutunut valtuuston päätöksillä peruuttamattomasti hankkeeseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennen kuin lopulliset investointikustannukset tai vuotuiset kustannukset ovat olleet edes tiedossa.

Hankkeen kustannukset ja kaupungin sitoumukset ovat kuitenkin vain jatkaneet kasvamistaan.

Kaupunki on siis jo sitoutunut hankkeeseen ja nyt annetaan ymmärtää, että hankkeen toteutus olisi kiinni YIT:n päätöksestä käynnistää hanke.

Voimassa olevan sopimuksen mukaan hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on, että YIT:llä on sitovat sopimukset kauppakeskuksen liiketilojen vuokraamisesta 65 prosentin osalta ja YIT on solminut sitovan sopimuksen vuokratut liiketilat omistavan yhtiön myymisestä sijoittajalle.

Huomioitakoon, että isommissa ja vetovoimaisimmissa kaupungeissa sijoittajien intressit sijoittamiseen vastaavissa tapauksissa on ollut nihkeää.

Hanke voi sopimuksen mukaan käynnistyä vain, jos edellä mainitut kaupalliset edellytykset ovat täyttyneet. Valtuustolla ei itse asiassa ole tuolloin asiassa enää paljon päätettävää, kun asia lukee jo sopimuksessa.

Toisaalta hanke ei voi käynnistyä eikä valtuusto voi tehdä hankkeen käynnistäviä päätöksiä, mikäli YIT ei osoita edellä mainittujen edellytysten täyttyneen.

Tulevan maanantain valtuuston esityslistalla esittelytekstissä todetaan näin: ”Mikäli hankkeen kaupalliset edellytykset eivät täyty, vastaa kumpikin osapuoli hankkeesta aiheutuneista omista kustannuksista. Hankkeen raukeaminen ei kuitenkaan näytä tässä vaiheessa todennäköiseltä.”

Eli, jos siis ei ole tietoa kaupallisten edellytysten täyttymisestä varmuudella tai ne eivät ole täyttyneet, ei hanke silloin voi käynnistyä eikä kaupungin lainatakausta ole vielä tarpeen myöntää. Elokuussa aloittava uusi valtuusto voi tämän tehdä.

Ylipäätään hämmentää tämä kiire, jossa vielä hetken istuvalle valtuustolle tuodaan lainatakaus päätettäväksi, vaikka ei tiedetä, toteutuvatko em. kaupalliset edellytykset. Tuleva valtuusto voisi siis hyvin päättää lainatakauksesta, kunhan kaikki edellytykset hankkeen eteenpäinviemiselle ovat selvillä ja valtuutettujen tiedossa.

Kai Luoma

kaupunginvaltuutettu (kok.)

Vaasa

Kommentoi