Lukijoilta: Suomalainen liha on ympäristöteko

Kotimainen lihantuotantoketju on elinehto Pohjanmaan maakunnille, sen asukkaille ja monille yrityksille. Etelä-Pohjanmaalla ruokaketju työllistää suuremman osan työssäkäyvistä kuin missään muualla Suomessa.

Suomalaisesta lihasta on syytä olla ylpeä, sillä monen laatua, ympäristörasitusta ja eettisyyttä määrittelevän mittarin mukaan olemme maailman kärjessä.

Osaltaan laadukas tuotanto on luonnonolojemme ansiota. Eläin- ja kasvitaudit tai tuholaiset eivät leviä viileässä ilmastossa yhtä helposti kuin eteläisemmissä maissa. Suomalainen maaperä ei kärsi eroosiosta ja vesivarat ovat puhtaat ja runsaat.

Suurempi merkitys on kuitenkin sillä, että suomalaiset lihantuottajat, -jalostajat ja -kuluttajat sekä päätöksentekijät ovat sitoutuneet pitämään lihaketjun puhtaana.

Eläintautien, kuten afrikkalainen sikarutto ja lintuinfluenssa, torjunnassa tehdään lujasti ennaltaehkäisevää työtä ja valistusta. Torjunta-aineita ja antibiootteja käytetään vain silloin, kun se on välttämätöntä eikä geenimuuntelu tai hormonien piikittäminen tuotantoeläimiin kuulu suomalaisen lihantuotannon keinovalikoiman.

Tuotannon ympäristökuormitusta hillitään muun muassa vesistöjen suoja-alueilla ja tarkennetulla lannoituksella.

Näistä ansioista huolimatta kotimaisen lihantuotannon kestävyys on kyseenalaistettu.

WWF Suomen julkaisemassa lihaoppaassa kehotetaan kuluttajaa välttämään tai vähintään harkitsemaan suomalaisen naudan, sian ja broilerin kuluttamista. Perusteeksi suosituksille nimetään esimerkiksi lihantuotannon ilmasto- ja ympäristöhaitat sekä torjunta-aineiden käyttö.

Oppaassa ei oteta huomioon sitä, että Suomessa torjunta-aineita käytetään vain murto-osa Keski-Euroopan maihin verrattuna. Suomi on virheellisesti niputettu niiden osalta samaan ryhmään Euroopan maiden kanssa.

Antibiootteja Suomessa käytetään vain sairauden hoitoon tarvittaessa eikä ennaltaehkäisevästi kuten monissa muissa maissa.

Lihaoppaan tulkinnat ovat kummallisia, sillä kotimainen lihantuotanto on tunnettu nimenomaan kestävyydestään.

Muihin tuotantomaihin verrattuna suomalainen liha on ympäristöteko. Valitsemalla kotimaisen tuotteen kuluttaja antaa tukensa kestävälle lihantuotannolle ja kotimaiselle tuottajalle.

Suomalaisen lihan välttäminen olisi karhunpalvelus ympäristölle ja tuotantoeläinten hyvinvoinnille.

Olisi typerää heikentää maailman puhtaimman lihantuotannon asemaa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Esimerkiksi Atria on juuri käynnistämässä sianlihan vientiä Kiinaan. Se on kovalla työllä, markkinoinnilla ja uskolla saavutettu voitto suomalaiselle elintarviketuotannolle.

Sipilän hallitus antoi toissa viikolla eduskunnalle ruokapoliittisen selonteon. Sen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kotimaisten elintarvikkeiden kulutusta ja vientiä.

Tämä edellyttää ruoantuotannon kannattavuutta, arvostusta ja laadun säilymistä korkealla tasolla.

Selonteko tulee olemaan linjapaperi elintarviketuotannon kehittämisessä vuoteen 2030 mennessä.

LASSE HAUTALA (kesk.)

kansanedustaja

Kauhajoki

Kommentoi