Lukijoilta: Suomalaista energiapolitiikkaa

Turve on viime vuosikymmeninä ollut olennainen osa Suomen energiahuoltoa.

Energiaturve on kotimainen polttoaine, joka on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turpeen merkitystä on lisännyt se, että turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen, käyttöä.

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10–15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes. Kaikesta Suomen polttoaineiden käytöstä turpeen osuus on ollut viime vuosina 3–4 prosenttia. Yhteensä turvetta on käytetty energiantuotannossa 2010-luvulla keskimäärin noin 16 terawattituntia (TWh) vuodessa. Määrä vastaa lähes 2 miljoonaa tonnia öljyä.

Viime vuosina turpeen energiakäyttö on vähentynyt päästöoikeuden hinnan ja kotimaisten politiikkatoimien vuoksi.

Turve on kotimainen polttoaine, joka tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä. Se tukee puupolttoaineiden käyttöä. Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin.

Energiaksi käytetään tummaa, pitkälle maatunutta turvetta, joka soveltuu myös kasvualustakäyttöön. Vaalea, vähän maatunut rahkaturve soveltuu puolestaan eläinten kuivikkeeksi, imeytysturpeeksi ja myös kasvuturpeeksi.

Turve on tutkitusti paras kuivike karjalle ja hevosille. Se sitoo nesteitä, kaasuja ja ravinteita. Kuivikkeena käytettävään turpeeseen imeytyy enemmän ravinteita kuin koko turvetuotanto aiheuttaa, joten turpeen käyttö kuivikkeena on myös ympäristön kannalta hyvä asia.

Turvetta voidaan käyttää luomutuotannossa sellaisenaan karjanlannan käsittelyssä sekä puutarhakasvien kasvualustana ja maanparannusaineena. Peltokasvien maan hoitoon turve soveltuu lannan mukana.

Turve on erinomainen kasvualusta ja maanparannusaine. Se tuo elinvoimaa maahan ja varmistaa terveemmät ja runsaammat sadot.

Turvekerrostumissa säilyneet tupasvillan kuidut soveltuvat tekstiilien raaka-aineeksi. Turvetekstiileissä käytettävä tupasvilla on noin 50 prosenttia lämpimämpää kuin villa ja se on myös hieman kevyempää. Imukykyisyytensä vuoksi tupasvilla sitoo kosteutta, hajua ja suoloja sekä neutraloi ihon eritteitä. Tupasvilla ei ärsytä ihoa, joten se sopii herkkäihoiselle.

Suomalainen näkökulma:

Kansamme edustajat ovat päätöksillään ajaneet tämän arvokkaan luonnonvaramme käyttömahdollisuuden alas. Jostain syystä on järkevämpää tuoda turvetta ulkomailta korkeampaan hintaan? Ilmeisesti näin harrastamme hyväksyttävämpää, vihreää ilmastopolitiikkaa ja maailma pelastuu.

Suomalaiset eivät halua pienentää elinkustannuksiaan vaan on isänmaallisempaa maksaa kaikesta paljon.

Jos vertaamme meillä harjoitettua elinkeinopolitiikkaa esimerkiksi norjalaisiin, on siinä suuria eroja. Norjassa on rohkeasti hyödynnetty heidän raakaöljyvarantojaan koko kansan hyväksi. Heillä ei ole yhtään ulkomaanvelkaa ja palkkataso huomattavasti korkeampi kuin meillä.

Mikäli tilanne olisi sellainen, että meillä olisi öljyä ja norjalaisilla turvetta, he hyödyntäisivät turvevaransa kannattavasti, kun meillä kiellettäisiin öljyn pumppaus ja myynti.

Toivottavasti meillä suomalaisillakin koittaisi aika, jossa mielenosoittajat siirtyisivät osoittamaan ilmastonsuojelupyrkimyksiään Pekingin Taivaallisen Rauhan aukiolle tai Amazonin sademetsiin. Veikkaan, että kohtelu avartaisi näkökulmia. Täällä he ovat saaneet esittää vaatimuksia ilman mitään velvollisuuksia.

Esa Hytti

Lapua

Kommentoi