Lukijoilta: Suomen tutkimus- ja kehitystoiminta uudistettava, maakunnallisia kehittämisohjelmia

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2020 noin 2,9 % bruttokansantuotteesta eli 7 mrd euroa. Yritysten osuus tästä on noin 2/3.

Maakunnat, joissa yritysten t&k-panostus oli yli 2/3 vuoden 2016 tilaston mukaan, olivat Pohjanmaa (83%), Päijät-Häme (81%), Etelä-Pohjanmaa (79%), Pohjois-Pohjanmaa (74%), Pirkanmaa (67%) ja Uusimaa (67%).

Ministeri Antti Kurvinen on aivan perustellusti nostanut esille eri maakuntien tarpeet huomioivat uudet koulutus- ja tutkimuspanostukset.

Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveystoiminnot sekä pelastustoiminta siirtyvät maakunnallisten hyvinvointialueiden hoidetavaksi. Vastaavalla tavalla tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi hoitaa maakuntatasolla.

Kansallisessa t&k-toiminnassa TEM:n, OKM:n ja muiden ministeriöiden tulee parantaa yhteistyötä. Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu.

Käytännön tasolla eri ministeriöiden tavoitteita voidaan parhaiten yhdistää maakuntatasolla. Maakunnissa tunnetaan yritysten, infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämistarpeet.

Tavoite tulisi olla, että eri ministeriöiden kehittämisrahoista puolet kohdennetaan maakuntiin tukemaan maakunnallisia monitieteisiä ja teknologisia yritysten ja julkisten toimijoiden kehittämistarpeita. Rahoituksen kohdentamisesta päätökset tehtäisiin maakuntatasolla.

Eri maakunnissa toimivien korkeakoulujen tulisi huomioida yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet uudistamalla koulutustarjontaansa, järjestämällä opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, työllistymismahdollisuuksia ja käynnistämällä yhteistä hankkeita yritysten kanssa.

Yritysten tulee myös panostaa yhteistyöhön.

Kehittämisohjelman avulla yritysten t&k-panostukset nousisivat eri puolella Suomea. Näin tavoite, t&k-panostukset 4% bkt:stä ja yritysten osuus 70%, voisi toteutua. Etelä Koreassa t&k-panostukset olivat vuonna 2018 4,5 % bkt:stä ja yritysten osuus 77%. Vastaavat luvut Japanissa ovat 3,3% ja 79% sekä Saksassa 3,1% ja 68%.

Yllämainitut Suomen t&k-kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.

Pekka Neittaanmäki

professori

Jyväskylän yliopisto

Kommentoi