Lukijoilta: Suomen työmarkkinoiden asenteen maahanmuuttoa kohtaan on muututtava

Ikäpyramidi on suuressa osassa Pohjoismaita väärän mallinen. Suurkaupunkien palvelu- ja kulttuuritarjonta ja korkeammat palkat houkuttelevat nuoret opiskelijat, jotka jäävät taajamiin.

Mutta, kuka jää työskentelemään teollisuuden, hoitoalan, kuljetusalan sekä maa- ja metsätalouden pariin, jos pienten paikkakuntien työikäisten määrä vain supistuu? Ratkaisuna on ulkomaisen työvoiman rekrytointi – kokemukset todistavat, että hyödyt ovat paljon suurempia kuin otsikoissa mainitut varjopuolet.

On harhaluulo, jos me Pohjoismaissa uskomme, että voisimme matalalla syntyvyydellämme ylläpitää työllisyyttä ja hyvinvointia. Maailmankolkkamme kuihtuu vähitellen, jos suljemme rajat. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, motivoituneita henkilöitä, jotka haluavat paiskia lujasti töitä rakentaakseen itselleen parempaa elämää.

Kukapa ei muistaisi suomalaisten pihamaita 1960–70-luvuilla, kun kesälomaksi kotiin palanneiden kiiltävät autot seisoivat punaisten mökkien edessä.

Ruotsi avasi sylinsä suomalaisille, koska maa tarvitsi ahkeria käsiä pitämään rattaat pyörimässä nopeasti kasvaneessa taloudessa.

Maastamuutto antoi ahkerille suomalaisnuorille mahdollisuuden näyttää kyntensä. He saivat taloudelliset edellytykset elättää itsensä ja avustaa ikääntyviä vanhempiaan. Monet saivat Ruotsissa sysäyksen oman yrityksen perustamiseen.

Nykyään voi rekrytoida monista muista maista peräisin olevia henkilöitä erilaisiin tehtäviin. Rekrytointi Vaasan uuteen akkutehtaaseen toteutetaan onnistuneesti – Northvoltin akkutehdas Ruotsin Skellefteåssa on lisännyt painetta työmarkkinoilla.

Monet uusissa työpaikoissa työskentelevistä ovat ulkomaalaistaustaisia. Erään Ruotsissa toimivan suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja totesi palkkaavansa mieluiten maahanmuuttajia, sillä he saapuvat työhön ajoissa, kantavat vastuun ja ovat tarvittaessa valmiita ylitöihin – heillä on yksinkertaisesti parempi työmoraali, sillä heidän motivaationsa ansaita rahaa ja rakentaa hyvää elämää on vahvempi kuin monilla syntyperäisillä ruotsalaisilla.

Vakiintuneen käsityksen mukaan maahanmuuttajat työskentelevät palveluammateissa, esimerkiksi siivoojina, ravintolatyöntekijöinä, taksikuskeina ja bussinkuljettajina, raskaissa rakennustöissä sekä hoitoalalla.

Se on kuitenkin vain osa totuutta, sillä monilla Ruotsiin saapuneilla on vankka koulutus. He työskentelevät nyt lääkäreinä, opettajina, insinööreinä, rahoitusalalla sekä vapaissa ammateissa median, urheilun ja taiteen parissa.

Itsenäisten ammatinharjoittajien osuus on suuri, mikä johtuu osin perinteistä, mutta myös työmarkkinoiden syrjinnästä. Jos työnvälitystoimiston kautta ei saa töitä, joutuu kantamaan vastuun itsestään lähipiirin rahoitusavun turvin.

Yhdysvallat on kenties klassisin esimerkki siitä, kuinka sadoista etnisistä ja sosioekonomisista ryhmistä koostuva kansa voi menestyä erittäin hyvin.

Amerikkalaisen unelman myötä muodostui maailman mahtavin taloudellinen suurvalta, ennen maan ajautumista suvaitsemattomuuden ja polarisaation umpikujaan.

Rasismi ja syrjintä vaikuttavat aina maahan kielteisesti. Meillä ei Pohjoismaissa ole varaa jättää työhön halukkaita ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle, eikä etenkään ole varaa sallia kasvun keskittyä ainoastaan suurkaupunkeihin, seurauksena asuntojen valtava hinnannousu ja vieraantuminen.

Tämä luo vaikean taloudellisen epätasapainon ravitsevine ja rasittavine alueineen.

Maahanmuutto ei ole Ruotsin kansallisella tasolla iso asia. Ruotsissa 88 814 henkilöä sai vuonna 2020 oleskeluluvan, 17 prosentilla oli pakolaisasema. Samanaikaisesti Ruotsin jätti 48 937 henkilöä. Syntyneiden määrä oli 113 077 ja kuolleiden määrä 98 000.

Vuosien 2015–2016 pakolaisvirrasta huolimatta Ruotsin työllisyysaste ikäryhmässä 20–64 vuotta on edelleen EU:n korkein, 80,8 % verrattuna Suomen 76,5 %:iin. Se on säilynyt suhteellisen muuttumattomana pandemiakuukausia lukuun ottamatta. Ainoastaan Sveitsi ja Islanti ovat Euroopassa korkeammalla sijalla. Myös ulkomaalaissyntyisten 67,6 %:n työllisyysaste on Ruotsissa korkeampi kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Maahanmuuton kustannukset ovat noin 1,6 % Ruotsin bruttokansantuotteesta. Laskelmaan ei ole sisällytetty työvoiman kasvua ja vahvempaa veropohjaa, vaan ainoastaan asumisesta, sosiaaliturvasta ja kielikoulutuksesta koituvat kustannukset.

Tuoreiden tilastojen mukaan Ruotsin tulos on keskimääräinen, 0,46 % väestöstä vuosittain, kun tarkastellaan työvoiman maahanmuuttoa Euroopassa. Suomi on Euroopassa toiseksi viimeinen 0,16 %:lla ja Luxemburg ensimmäinen 3,01 %:lla.

Suomen Tilastokeskuksen mukaan maan nettomuutto on vuodessa noin 15 000 henkilöä. Tämän luvun arvioidaan olevan vakaa, mutta Suomessa ei vuonna 2031 tule olemaan yhtään aluetta, jossa syntyneiden määrä ylittää kuolleiden määrän. Yhä harvempi joutuu elättämään yhä useampaa henkilöä.

Monet Ruotsin pienehköistä paikkakunnista ovat saaneet uutta elinvoimaa pakolaisten saatua paikkakunnalta turvapaikan – koulu on saanut uusia oppilaita, kauppa uusia asiakkaita, bussiyhtiö uusia matkustajia ja paikalliset yritykset ja kunnat uutta työvoimaa. Menestyksen salaisuutena on avoimuus ja suvaitsevaisuus – uudet ihmiset nähdään voimavarana. Sama ei koske useita Etelä-Ruotsin teollisuuskaupunkeja, joissa sekä ammattiliitot että paikallispoliitikot suhtautuvat tulokkaisiin epäluuloisesti.

Huoli kulttuurieroista on tuskin ratkaiseva seikka. Useimpiin kyliin mahtuvat kaikki baptisteista kommunisteihin, itsenäiset maanviljelijät, ahkerat yrittäjät ja taitavat käsityöläiset, vanhat ja nuoret, naiset ja miehet. Tasapaino ei heilahda siitä, jos paikkakunnalle asettuu tummaihoinen perhe tai islaminuskoinen henkilö. Tärkeintä on, että kaikki haluavat osallistua yhteiskuntaan panoksellaan ja että kaikille annetaan siihen mahdollisuus.

Menestyneet maat ovat saavuttaneet asemansa hyödyntämällä onnistuneesti kaikkia inhimillisiä voimavarojaan – tämä koskee ennen kaikkea pienen väestömäärän maita, kuten Pohjoismaita. Pohtikaamme siis, miten haluamme turvata tulevaisuutemme. Ovien avaaminen heille, jotka haluavat sijoittaa osaamisensa ja tulevaisuudentoivonsa meihin, on erittäin hyvä investointi.

Kjell Skoglund

toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Tukholma

Kommentoi