Lukijoilta: Suomi sai mitä tilasi

Kun EU:n elpymisvälineestä sovittiin heinäkuussa kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä, myös Suomella oli vaatimuksia. Meille oli ensiarvoisen tärkeää, että avustusmuotoisen tuen määrää alennettaisiin ja jäsenvaltiokohtaisista vastuita rajattaisiin. Vaatimuksiamme kuultiin ja avustusten osuus pieneni 110 miljardilla ja enimmäisvastuumme rajautuivat huomattavasti ja tarkkarajaisesti.

Hallitukselle oli myös tärkeää, että elpymis- ja palautumistukivälineen tuen jakokriteereissä huomioitaisiin nimenomaisesti koronakriisin suorat vaikutukset talouteen kriisin aikana, ei ainoastaan taaksepäin katsoen, kuten komissio oli alun perin esittänyt. Tätä vaatimusta korosti myös oppositio ja se heijastui eduskunnan kannanottoihin asiassa.

Suomen tavoitteiden mukaisesti heinäkuussa sovittiin, että 30 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) jäsenvaltiokohtaisesta tuesta maksettaisiin vuonna 2023 perustuen jäsenvaltioiden elintasoon ja väestömäärään sekä talouskehitykseen vuosina 2020–2021.

Vastaavasti vuosina 2021–2022 maksettava tuki perustuu viitevuosiin 2015–2019 ja edellä mainittujen elintaso- ja väestömääräkriteerien ohella huomioidaan myös työttömyysaste.

Jo heinäkuussa oli tiedossa, 30 prosenttia tuesta perustuisi tulevaan BKT:n kehitykseen, eli ennusteeseen, joka voi muuttua molempiin suuntiin. Vuoden 2020 talouskehityksemme näyttää tällä hetkellä suotuisammalta kuin mitä komissio ennusti kesällä.

Vielä kesäennusteessaan komissio arvioi, että EU:n talous kasvaisi -8,3 prosenttia vuonna 2020 ja 5,8 prosenttia vuonna 2021. Tuolloin Suomen kasvuksi arvioitiin -6,3 prosenttia vuodelle 2020 ja 2,8 prosenttia vuodelle 2021. Komisson viimeisin ennuste syksyltä arvioi, että EU:n kasvu on -7,4 prosenttia vuonna 2020 ja 4,1 prosenttia vuonna 2021. Suomen bruttokansantuotteen muutokseksi ennustettiin -4,3 prosenttia vuonna 2020 ja 2,9 prosenttia vuonna 2021.

Enimmäissaantoarviomme RRF-välineestä on jäämässä alhaisemmaksi kuin kesän talousennusteiden perusteella oletettiin. Luonnollisesti on myös muita jäsenvaltioita, joilla enimmäissaanto näyttäisi alenevan ennustettua myönteisemmän talouskehityksen myötä.

Rahanjakokriteerejä ei ole muutettu, lupauksia ei ole petetty, vaan nimenomaisesti nyt on toimittu niin kuin jäsenvaltiot yksimielisesti sopivat.

Suomi on nykyisten talousennusteiden perusteella saamassa elpymisvälineen eri ohjelmien avustusmuotoista tukea arviolta yhteensä 2,7 miljardia euroa.

Tytti Tuppurainen (sd.)

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri

Kommentoi