Lukijoilta: Suomi tarvitsee toimivan ja riittävän järeän lainsäädännön kriisitilanteisiin

Perustuslakivaliokunta ”tyrmäsi” toissa viikolla hallituksen esityksen laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta, koska valiokunta ei pitänyt hallituksen esittämiä liikkumisrajoituksia perustuslain mukaan välttämättöminä. Esitetyllä lailla oli tarkoitus rajoittaa tietyllä alueella henkilön liikkumista ja oleskelua, jos se on välttämätöntä hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi ehdotettiin säädettäväksi velvollisuus käyttää maskia sisätiloissa ja liikennevälineissä alueilla, joille on säädetty liikkumis- ja oleskelurajoituksia.

Perustuslakivaliokunta vastasi lausunnossaan, että kiellot ja rajoitukset tulee suunnata yleisten liikkumisrajoitusten sijaan tarkkarajaisesti sinne, missä tartuntoja tapahtuu. Rajoitusten kohteeksi tulisi tämän mukaan asettaa yksityistilaisuudet, juhlat, kokoontuminen ja kuljeskelu useamman hengen ryhmissä sekä kaupassa käynti. Perustuslain mukainen kotirauhan suoja ei valiokunnan mukaan olisi periaatteellinen este ehdotetun kaltaiselle sääntelylle.

Se työkalu, mikä on arkea Euroopassa, ei Suomessa selkeästikään ole pakissa. Suomen järjestelmä, jossa lait ennakkotarkastetaan perustuslakivaliokunnassa, on erona niihin maihin, joissa kattavammat rajoitustoimet on saatu nopeastikin voimaan.

Muun muassa Saksa ja Ranska ovat maita, joissa perustuslakituomioistuin voi arvioida hallituksensa toimia vasta jälkikäteen ja vaatia jälkikäteen lakeja muutettaviksi. Tällaisen epidemian kohdalla kyseinen jälkikäteisarviointi tapahtuu todennäköisesti vasta, kun määräaikaisten lakien voimassa olo on jo ehtinyt päättyä.

Hallitus tulee seuraavaksi arvioimaan tarkasti perustuslakivaliokunnan lausunnon. Kodeissa tapahtuvan toiminnan säätäminen on kuitenkin hyvin haastava harjoitus. Kenen oleskelu ja millä perustein voidaan kieltää? Miten asiaa valvotaan ja miten mahdollisesti rangaistaan sääntöjen rikkomisesta? Kuka on läheinen ja yksityiselämän suojan piiriin kuuluva henkilö? Sen sijaan, että rajoitettaisiin liikkumista, rajoitetaan kaikkien kodeissa ja muissa yksityisissä tiloissa tapahtuvaa toimintaa. Myös tämä sääntely kohdistuu kaikkiin, ei vain tarkasti rajattuihin ryhmiin.

Oma lukunsa on myös, voiko THL laskea tai mallintaa näiden pistemäisten toimien vaikutuksia? Tähän asti vastaus on ollut: ei voi. Jos laskelmia ei voida tehdä, ei voida myöskään osoittaa vaikuttavuutta ja välttämättömyyttä. Tällöin ei hallituksella ole myöskään edellytyksiä antaa uusia esityksiä rajoituksista eduskuntaan.

Jatkossa on erittäin tärkeää, että yhteiskunnalla on edellytyksiä valmistella toimiva ja riittävän järeä lainsäädäntö kriisitilanteisiin ja mahdollisiin pandemioihin. Nyt työkaluja on puuttunut ja paljon. Täysin kohtuuttomassa aikataulussa on jouduttu säätämään määräaikaisia lakeja ja ajanpuutteen vuoksi vielä ilman normaaleja lausuntokierroksia.

Kim Berg (sd.)

kansanedustaja

Vaasa

Kommentoi