Lukijoilta: Suomi vahvemmin kiinni muuhun Eurooppaan

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, joka viitoittaa vuosiksi eteenpäin eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T). Osaltaan tämä myös määrittää sitä, mitä Suomessa tehdään. Nyt on oikea aika kysyä, mitä Suomi on ja saavuttanut ja vielä tärkeämpää: mitä Suomi haluaa uudelta lainsäädäntöehdotukselta.

Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T-rahoituksen avulla.

Suomen valtion saanto liikenteen EU-rahoituksesta on ollut lehmän hännän tavoin laskeva ja rahoitusmahdollisuuksia ei ole pystytty hyödyntämään. 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on ladattu paljon odotuksia ja Suomen EU-rahoitusmahdollisuuksien kasvattaminen on oltava luonnollinen osa suunnitelmaa.

Ensi vuonna käynnistyvän budjettikauden rahahanat Brysselistä aukeavat ensi vuoden alussa. Siihen mennessä meillä pitää olla liikennehankkeita, joiden rahoitus on oltava uskottavalla pohjalla ja suunnittelun on oltava hakuvaiheessa niin pitkällä, että meillä on takeet hankkeiden onnistumisesta.

Jos tuleva pääpotti rahoituksen osalta kohdistuu rautatieverkoston kehittämiseen, onko Suomella halua ja valmiutta linkittää omat hankkeensa niin että niihin saadaan hyödynnettyä myös EU-rahoitusta? Tilannetta, jossa Ruotsilla sai raideliikenteen kehittämiseen 153 miljoonaa euroa ja Suomi 18 miljoonaa euroa kuluvalla EU-rahoituskaudelta, ei ole syytä toistaa. Viimeinen haku tämän kauden budjetista avautuu vielä tämän vuoden aikana, onko turhaa unelmointia, että siihen tulisi hakemuksia myös Suomesta?

Rahoituksen lisäksi TEN-T-politiikka on paljon muutakin. Ydinkysymys on, mitä Suomi haluaa TEN-T-politiikalta. Jos lähtökohta on nykyisen verkon säilyttäminen, millä työkaluilla asiat taotaan oikeaan asentoon.

Nykytasoisena ydinverkko Suomessa ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia sovittuun aikarajaan vuoteen 2030 mennessä. Suomella ei tällä hetkellä ole selkeitä suunnitelmia sen osalta, kuinka asetetut vaatimukset täytetään. Sen lisäksi, että nykyinen verkko säilytettäisiin, kysymys kuuluu: Onko Suomella kunnianhimoa vaikuttaa tulevaan uudistukseen?

Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen väline. Turvallisten ja korkealaatuisten liikenneyhteyksien avulla voimme kehittää yhteismarkkinoita, parantaa EU:n kilpailukykyä ja kiinnittää Suomi vahvemmin muuhun Eurooppaan.

Rail Baltica on hyvä esimerkki siitä, kuinka liikenneyhteyksien lisäksi TEN-T-politiikalla edistetään investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. 6 miljardin hankkeella luodaan työpaikkoja, osaamista ja alueen kilpailukyvyn nostoa. Olisikin syytä tarkastella uudelleen Suomen linjauksia Rail Balticaan osallistumisesta ja antaa suomalaisille yrityksille työtä ja kasvun mahdollisuuksia yhdessä Euroopan suurimmista rakennusprojekteissa.

Päivi Wood

johtava asiantuntija liikenne- ja elinkeinopolitiikka

Keskuskauppakamari

Kommentoi