Lukijoilta: Susiasiaa

EU:n luontodirektiivissä susi lasketaan eläinryhmään, joka edellyttää tiukkaa suojelua pois lukien Suomessa poronhoitoalue.

Suojelumääräyksestä voidaan kuitenkin poiketa esimerkiksi merkittävien vahinkojen estämiseksi karjankasvatukselle, ellei poikkeus haittaa kyseisen lajin kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä.

Tämän direktiivin määräykset on viety Suomen lakikokoelmaan eläinsuojelu- ja metsästyslakien avulla. Suomessa poikkeuskaatolupia myöntää riistakeskus. Viimeksi se myönsi viime joulukuussa poikkeusluvat susilaumojen tappamiseksi Haapajärvellä ja Tohmajärvellä.

Lisäksi poliisilaissa on pykälä ”Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen”. Poliisien nettisivuilta löytyy vielä tarkentava ohje ”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa”.

Siinä ihmisarkuuden menettäneen suden ihmiselle aiheuttama huoli, uhka ja vaara jaetaan neljään uhkaluokkaan. Kiireettömissä tapauksissa poliisi välittää virka-apupyynnön riistanhoitoyhdistykseen nimetylle yhteyshenkilölle. Jos taas susi ei karta ihmistä tai käy kytkettynä ulkoilutettavan koiran kimppuun, niin poliisi toimii välittömästi.

Minun mielestäni susiasia on kattavasti kirjattu. Lehtikirjoituksista päätellen on kuitenkin kiistaa tulkinnoista viranomaisten ja susialueitten asukkaitten välillä. Suomessa voi viranomaisten päätöksistä valittaa.

Hirvet ovat eläimistä aiheuttaneet, liikenneonnettomuuksien osapuolina, eniten ihmisten kuolemia. Seuraavaksi suoraan hevonen, ampiainen, koira ja nautaeläin.

Ylivoimaisesti suurimmat omaisuusvahingot pedot (ahmat, karhut, sudet ja kotkat) aiheuttavat porotaloudelle.

Paliskuntien yhdistyksen mukaan kokonaisvahingot vaihtelevat vuosittain 25 000−35 000 pedoille menetetyn poron välillä.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Kommentoi